23.4.2024

Tutkijat haluavat herättää keskustelua kielellisestä moninaisuudesta sosiaalipalveluissa

Kuvittele, että olet muuttanut uuteen maahan ja tarvitset viranomaisten apua. Et osaa kieltä, etkä ehkä tunne tai osaa käyttää olemassa olevia väyliä avun saamiseen. Monet elävät tätä todellisuutta Suomessakin. Miten sosiaalipalvelut Suomessa toimivat, kun asiakas ei puhu suomea tai ruotsia? Missä on parantamisen varaa? SOSKIELI-hankkeessa on laadittu suosituksia sosiaalihuollon osallistavuuden parantamiseksi.

Åbo Akademin vetämä tutkijaryhmä keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin: yhteiskunnan vanhimpiin, lapsiperheisiin sekä perheisiin, joissa on vammaisia lapsia.

– Vaikeissa tilanteissa on erityisen tärkeää kyetä ilmaisemaan itseään niin, että viranomaiset pystyvät ymmärtämään tuen tarpeen ja turvaamaan oikeuden tuen ja palveluiden saamiseen. Tiedämme myös, että sosiaalipalvelujen digitalisointi siirtää vastuuta enemmän asiakkaalle. Tämä voi tarkoittaa uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, mutta samalla se asettaa tietyt ryhmät entistä haavoittuvampaan asemaan esimerkiksi kieli- tai lukutaidosta tai digiosaamisesta johtuen. Usein sosiaalihuollon apua tarvitsevat hyvin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kertoo vastaava tutkija, dosentti Camilla Nordberg Åbo Akademista.

Tutkittua tietoa siitä, miten viranomaiset ottavat muunkielisyyteen kytkeytyvän haavoittuvuuden huomioon, on toistaiseksi melko vähän. Hankkeessa onkin haettu erilaisia tutkimuskumppanuuksia, jotta tietoa voitaisiin tuottaa mahdollisimman monipuolisesti. Tutkijat ovat yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstön sekä kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa tunnistaneet nykyjärjestelmästä haasteita ja puutteita ja kehittäneet toimenpiteitä, joilla jokaisen oikeus asianmukaiseen tukeen ja apuun voitaisiin turvata.

Tutkijat peräänkuuluttavat sekä muutoksia lainsäädäntöön, että selkeämpiä käytäntöjä asioimistulkkaukseen viranomaisasioinnissa. Kotoutumislain muutokset tulevat edelleen vähentämään tulkkauksen resursseja, ja tutkijat huomauttavat näiden puutteiden uhkaavan asiakkaiden oikeusturvaa. Tulkin kanssa työskentelyyn tarvitaan koulutusta ja täydennyskoulutusta. Tähän liittyy olennaisesti myös suositus sosiaalihuollon henkilöstön monimuotoisuuden vahvistamisesta. Sosiaalipalvelusektorin tulisi lisäksi nykyistä laajemmin panostaa selkokieliseen tiedottamiseen sekä visuaaliseen viestintään.

– Oikeudenmukainen palvelujärjestelmä edellyttää uudenlaista ajattelua, kielellisten hierarkioiden purkamista ja yksikielisyyden kieli-ideologian murtamista. Viranomaisten tulee varmistaa palveluiden saavutettavuus ja toimivuus. Tähän tarvitaan lisää aikaa ja resursseja, mutta ennen kaikkea kielellisten oikeuksien tunnustamista ja keskustelua niistä, sanoo Hanna Kara, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori.

SOSKIELI-hanke toteutettiin 1.11.2021–31.12.2023 Åbo Akademin kasvatustieteen ja hyvinvointitutkimuksen tiedekunnan, Svenska social- och kommunalhögskolanin ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteistyönä.

Lisätietoja:
Camilla Nordberg, sosiaalipolitiikan dosentti, Åbo Akademi
Puhelin: 046 921 1081
Sähköposti: camilla.nordberg@abo.fi