Ajankohtaista

Suomen Akatemia rahoittaa Åbo Akademin huippututkimusta 4,5 miljoonalla

Åbo Akademin tutkijat saavat Suomen Akatemialta 4,5 miljoonaa euroa rahoitusta. Rahoitus kohdistuu huippututkimukseen useilla tieteenaloilla, joihin kuuluvat muun muassa syöpätutkimus, nationalismin ilmeneminen ihmisten arjessa sekä ympäristötekijöiden vaikutus metsän kemialliseen ekologiaan.

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt ohjelmakaudelle 2026–2033. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 13 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Åbo Akademin tutkijat osallistuvat kolmeen uuteen huippuyksikköön, jotka saavat erittäin merkittävän rahoituksen: lähes 4,5 miljoonaa euroa.

Huippuyksikkö on tutkimusryhmä, joka on saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluu jo siihen.

Huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen huippuyksiköiksi valittavat tutkimusyksiköt ovat uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä, Suomen Akatemia kertoo tiedotteessaan.

Metsän kemiallinen viestintä

Åbo Akademin kemian apulaisprofessori Tan Phat Huynh on yksi rahoitusta saaneista tutkijoista. Hän kuuluu tutkimusryhmään, jota johtaa Itä-Suomen yliopisto.

Metsään liittyvien kemiallisten vuorovaikutusten ajallinen ja spatiaalinen dynamiikka antroposeenissa -huippuyksikön tutkijat tutkivat, miten metsän kemialliset vuorovaikutukset muuttuvat ajassa ja paikassa antroposeenin aikana, eli aikakaudella, jolloin ihmisen vaikutukset ympäristöön ovat hallitsevia.

– Hankkeessa tutkitaan, miten kasvit ja hyönteiset reagoivat kemiallisiin signaaleihin – puiden juurista aina latvoihin saakka. Tutkimme kaikkea paikallisesta kemiallisesta viestinnästä siihen, miten sekundaariset orgaaniset aerosolit liikkuvat koko ekosysteemin läpi. Hanke tuottaa uutta perustietoa ympäristön vaikutuksista kemialliseen ekologiaan ekosysteemitasolla, Tan Phat Huynh kuvailee.

Nationalismi ihmisten arjessa

Rahoitusta saa myös Ann-Catrin Östman, Åbo Akademin historian vanhempi yliopistonlehtori. Hän on kumppanina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran johtamassa tutkimushankkeessa.

Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikössä tutkijat keskittyvät etenkin siihen, miten nationalismi ilmenee ihmisten arjessa ja miten se muokkaa uusia yhteisöjä ja syrjäytymisiä, sekä siihen, miten ihmiset itse aktiivisesti edistävät kansakuntien rakentamista, sisältöjen antamista ja käyttöä heidän omiin tarkoituksiinsa.

Östman ja muut hankkeessa mukana olevat Åbo Akademin tutkijat keskittyvät erityisesti vähemmistönationalismiin, ja ÅA:n kumppanitutkijat, kuten esimerkiksi Hanna Lindberg, tutkivat enemmistö- ja vähemmistönationalismin välistä vuorovaikutusta.

– Nationalismi on nykyään ajankohtainen ja kiireellinen teema monissa yhteyksissä. Nationalismin eri muodot ovat jälleen valtaamassa alaa. Miksi? Humanistisesti suuntautuneessa huippuyksikössämme tähän kysymykseen pyritään vastaamaan tutkimalla ihmisten jokapäiväisiä kokemuksia ja käytäntöjä. Tarkastelemme historiallisista näkökulmista myös tunteiden ja muistin merkitystä, Ann-Catrin Östman kertoo.

Immuunisolujen vuorovaikutus imukudosjärjestelmän kanssa

Lisäksi Åbo Akademin solubiologian apulaisprofessori Guillaume Jacquemet ja solubiologian professori Cecilia Sahlgren saivat tutkimusrahoitusta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa toteutettavaan Imusuonen endoteelin ja immuunisolujen välisen vuorovaikutuksen säätely keinona tehokkaampaan immuunivasteeseen -hankkeeseen.

Hankkeessa tutkitaan immuunisolujen (leukosyyttien) vuorovaikutusta imukudosjärjestelmän tiettyjen solujen, niin sanottujen lymfaattisten endoteelisolujen (LEC) kanssa paikallisten immuunivasteiden säätelyssä. Tutkijat haluavat ymmärtää, miten nämä vuorovaikutukset toimivat sekä terveyden että sairauden aikana, ja miten kasvaimet ohjailevat niitä väistääkseen immuunipuolustusta.

– Hankkeen tuottamat oivallukset voivat tasoittaa tietä uusille keinoille hyödyntää immuunijärjestelmää ja siten mahdollistaa tehokkaampia hoitoja, Guillaume Jacquemet sanoo.