16.6.2025
Psykedeelikokemuksia terapian ulkopuolella – lohdullisia illuusioita vai elämää muuttavia oivalluksia?
Psykedeelien käyttö lisääntyy maailmanlaajuisesti ja on kasvanut Suomessakin yli 17-kertaiseksi 20 vuodessa. Samaan aikaan kun tutkimus psykedeelien mahdollisista mielenterveyshyödyistä lisääntyy, niitä käytetään yhä useammin omatoimisesti hyvinvoinnin parantamiseksi tai henkisiin tarkoituksiin.
Psykedeeliset aineet ovat yhdisteitä, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja muuttavat käyttäjän tietoisuutta – mukaan lukien aistikokemukset, keholliset tuntemukset ja tunteet. Esimerkkejä tällaisista aineista ovat LSD, psilosybiini ja DMT.
Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen monitieteinen tutkimushanke Lohdullisia illuusioita vai elämää muuttavia oivalluksia? tarkasteli psykedeelikokemuksia, jotka tapahtuivat virallisen psykedeeliavusteisen terapian ulkopuolella – usein laittomiksi luokiteltujen aineiden vaikutuksesta.
Tulokset valottavat, miten nämä kokemukset voivat vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja hyvinvointiin.
Psykedeelit muokkaavat maailmankuvaa ja hyvinvointia
Tutkimuksessa selvisi, että psykedeelit voivat muuttaa käyttäjän maailmankuvaa idealistisempaan tai henkisempään suuntaan: todellisuus koettiin esimerkiksi rakastavaksi tietoisuudeksi. Tällaiset näkemykset olivat yhteydessä parempaan koettuun hyvinvointiin.
Mystisiä tai henkisiä oivalluksia on toisinaan kritisoitu harhaisina, koska ne näyttävät olevan ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. Hankkeen vastaava tutkija, psykologian tutkija Jussi Jylkkä Åbo Akademista, korostaa kuitenkin, ettei kyse ole automaattisesti tieteenvastaisuudesta.
– Tiede on malleja ja teorioita, mutta itse todellisuus ei ole teoria. Metafyysiset maailmankuvat – niin fysikalismi kuin idealismikin – ovat filosofisia näkemyksiä, joita ei tyypillisesti voi todistaa oikeiksi tai vääriksi.
Oivalluksia mielestä, ei välttämättä mystiikasta
Vaikka psykedeelit liitetään usein mystisiin kokemuksiin, tutkimuksen mukaan ihmiset raportoivat yleisemmin psykologisia oivalluksia – havaintoja omasta käyttäytymisestä, tunteista, elämänhistoriasta tai ihmissuhteista. Molemmat kokemustyypit olivat yhteydessä hyvinvoinnin paranemiseen, mutta yksilölliset erot olivat suuria.
Kokemusten sisältö muistutti yllättävän paljon meditaation tuottamia huippukokemuksia, ja eri psykedeelisten aineiden välillä havaittiin vain vähän eroja. Tämä tukee ajatusta, että kokemuksen merkitys ei riipu siitä, miten se on tuotettu.
– Psykedeelisiä kokemuksia ei voi dissata vain siksi, että ne on tuotettu huumeilla, Jylkkä kiteyttää.
Totuuden tuntua – mutta ei totuutta?
Sekä psykedeelit että meditaatio voivat synnyttää kokemuksia, joissa henkilö kokee saaneensa varmaa tietoa todellisuudesta.
– Vahva totuuden tunne ei ole sama asia kuin totuus. Mystiset kokemukset voivat olla henkilökohtaisesti vakuuttavia, mutta niiden todenperäisyyttä ei voi yleensä todistaa – eikä kumota, Jylkkä sanoo
Toisaalta psykedeelien käyttöön on liitetty myös äärimmäisiä paranormaaleja uskomuksia, mutta Jylkän mukaan tämän tutkimuksen osallistujat eivät raportoineet lainkaan tällaisia kokemuksia.
Vaikutukset terapiaan
Tulokset haastavat ajatuksen, että vain mystiset kokemukset olisivat terapeuttisesti arvokkaita. Monille käyttäjille henkilökohtaiset psykologiset oivallukset ovat merkittävämpiä.
Toisaalta radikaalit psykedeeliset kokemukset voivat myös järkyttää henkilön maailmankuvaa ja niiden käsittely voi vaatia ammattiapua.
Jylkkä painottaa, että vaikka psykedeelit voivat edistää hyvinvointia, käyttö ei ole riskitöntä.
– Koska psykedeeliset aineet ovat laittomia, niitä käytetään usein salassa, mikä vaikeuttaa riskien hallintaa. Käytön tulisi tapahtua turvallisessa ympäristössä, kokeneen ja luotettavan henkilön tuella. Oikein käytettyinä niistä voi joissain tapauksissa olla apua, sanoo Jussi Jylkkä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jussi Jylkkä, psykologian vanhempi tutkija, Åbo Akademi
jussi.jylkka@abo.fi
050 339 8960
Valikoituja tutkimusartikkeleita:
Jylkkä, J., Krabbe, A., Jern, P. (2024). Endorsement of metaphysical idealism mediates a link between past use of psychedelics and wellbeing. Scientific Reports, 14, 13276. Lue artikkeli tästä.
Jylkkä, J. (2024). Naturalism and the hard problem of mysticism in psychedelic science. Frontiers in Psychology, 15, 1112103. Lue artikkeli tästä.
Jylkkä, J. (2024). Comforting delusions? How to evaluate the plausibility of mystical-type insights in psychedelic experiences. Philosophical Psychology. Lue artikkeli tästä.
Jylkkä, J., Väyrynen, H., Lin, E., Walldén, C., Krabbe, A., Kähönen, J., Sikka, P. (2025). Meditation and psychedelics facilitate similar types of mystical, psychological, and philosophical-existential insights predictive of wellbeing: A qualitative-quantitative approach. PsyArXiv Preprints. Lue artikkeli tästä.