Asuttavuus – tuloksia

Tälle sivulle kootaan valmiita asuttavuusanalyysejä.

Sivun asuttavuusanalyysit:

• Föglö / Ahvenanmaa
• Kumlinge / Ahvenanmaa
• Sottunga / Ahvenanmaa
• Pellinki / Uusimaa
• Emäsalo / Uusimaa
• Vessö / Uusimaa
• Sipoon länsi- ja keskisaaristo / Uusimaa
• Sipoon itäinen saaristo / Uusimaa
• Västanfjärd / Varsinais-Suomi

 

Föglö / Ahvenanmaa

Saari

Föglö sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa. Föglössä on kirjoilla 501 henkilöä, jotka asuvat usealla isommalla saarella. Näitä saaria erottavat kapeat salmet, ja niitä yhdistävät sillat, pengerretyt kannakset ja lossi. Lauttamatka Föglöstä Ahvenanmaan pääsaarelle kestää 30 minuuttia.

Tutkimus

Huom! Föglössä arvioitiin vain 30 kaikkiaan 45 indikaattorista, koska kunta ei ollut kovin vahvasti mukana hankkeessa ja paikallinen asuttavuusvalmentaja toimi enimmäkseen yksin. Kiinnostus asuttavuusselvitystä kohtaan lisääntyi kuitenkin hankkeen loppua kohden, joten toivottavasti loppujenkin indikaattoreiden arvot pystytään myöhemmin määrittämään. Vain kahta osa-aluetta, Ekologiaa ja Paikallistaloutta, varten saatiin perustettua työryhmä. Kunnanhallitus piti yhden valmistelevan kokouksen projektiin liittyen. Kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä oli mukana selvitystyössä, ja Livet på Föglö -kyselyyn vastasi 46 henkeä.

Hankkeen rahoitti Leader Åland rf ja sen tilaajana toimi Företagsam Skärgård, joka on kuuden ahvenanmaalaisen saaristokunnan yhteistyötään varten perustama yhdistys. Hanke kesti yhteensä yhdeksän kuukautta vuosina 2022–23.

Tulokset

Asuttavuusanalyysin perusteella Föglön yhteenlaskettu asuttujen päivien määrä vastaa 796 vakituista asukasta (vaikka väestökirjanpidon mukainen asukasmäärä on siis 501). Etäisyys Föglön Degerbyn ja Ahvenanmaan pääkaupungin Maarianhaminan välillä on 35 kilometriä, mutta koettu etäisyys Degerbystä Maarianhaminaan on 90 km.

Föglö todettiin turvalliseksi ja vakaaksi asuinpaikaksi ja yhteisöksi. Julkisia palveluita, asukkaiden terveyttä ja heidän hyvinvointiaan kuvaavat indikaattorit saivat kaikki korkeita arvoja. Sen sijaan väestön ikäjakauman ja väestönkasvun osalta tulokset olivat huolestuttavampia. Föglö on pitkään ollut Ahvenanmaan saariston varakkain saari, mutta liiketalousekosysteemi saarella on kehittymätön ja paikallistaloutta tarkasteltiin analyysissa vain vajavaisesti.Analyysin mukaan monet asukkaat kokivat palveluiden saatavuuden puutteelliseksi, vaikka asuttavuuskäsikirjan kriteerien mukaan tarkasteltuna palveluiden saatavuus sai hyvän arvosanan. Ainoa osa-alueelta Energia tarkasteltu indikaattori, energiankulutus, on asuttavuusympyrässä punainen.

Föglön suurimmat haasteet ovat tulossa olevat, valtavat investoinnit vesi- ja jätevesihuoltoon. Näiden rahoitus on vielä ratkaisematta.

Koko raportti (ruotsiksi) on luettavissa täällä.

Tutkimuksen jälkeen

Kunnanhallitus käy läpi tulokset. Asukkaat voivat tutustua raporttiin kunnan nettisivuilla.

 

 

Kumlinge / Ahvenanmaa

Saari

Kumlinge sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa. Kunnassa on kirjoilla 305 asukasta, jotka asuvat neljällä eri saarella: Kumlingessa, Enklingessä, Seglingessä ja Björkössä. Millekään näistä saarista ei ole siltayhteyttä, vaan kulkuyhteyksistä huolehtii kuusi eri yhteysalusta.

Tutkimus

Asuttavuushanke oli kestoltaan yhdeksän kuukautta ja ajoittui vuosille 2022-23. Hankkeen tilaajana toimi Företagsam Skärgård, joka on kuuden ahvenanmaalaisen saaristokunnan yhteistyötään varten perustama yhdistys. Hankkeen rahoitti Leader Åland rf. Kumlingen asuttavuushanke oli erittäin onnistunut, mikä oli erityisesti kahden sitoutuneen ja aktiivisen paikallisen valmentajan, Airin ja Satun ansiota. Heillä oli lisäksi kunnan työntekijöiden, paikallisten poliitikkojen ja paikallisyhteisön vahva tuki. Analyysin toteuttamiseksi perustettiin seitsemän työryhmää, yksi kutakin analyysin osa-aluetta varten. Peräti kolmasosa näiden saarten asukkaista oli jollain tavalla mukana tutkimuksen toteutuksessa.

Tulokset

Asuttavuusanalyysin laskelmien mukaan ihmisten aiheuttama kuormitus Kumlingessa vastaa 388 kokoaikaista asukasta (verrattuna väestökirjanpidon mukaiseen 305 asukkaaseen). Etäisyys Kumlingesta Ahvenanmaan pääkaupunkiin Maarianhaminaan on 95 kilometriä, mutta koettu etäisyys peräti 225 kilometriä.

Asukkaiden terveys ja hyvinvointi on Kumlingessa hyvällä tasolla. Julkiset palvelut saavat hyvän arvosanan, ja sekä asuntotilanne että matkailu ovat asuttavuusanalyysin asteikolla tasolla neljä. Liiketoimintaekosysteemi on kuitenkin kehittymätön, ja kaikki kolme osa-alueen Energia indikaattoria, energiankulutus, uusiutuvan energian osuus ja paikallisesti tuotettu energia, ovat Kumlingen asuttavuusympyrässä punaisia.

Kumlingen vakituisten asukkaiden määrä on vähenevä.

Kunnan pohjoisille, asumattomille merialueille on suunnitteilla isoja merituulivoiman rakennushankkeita, jotka toteutuessaan paitsi muuttaisivat maisemaa myös todennäköisesti toisivat näille saaristoyhteisöille merkittäviä vero- ja muita tuloja.

Koko raportti (ruotsiksi) on luettavissa täällä.

Tutkimuksen jälkeen

Tutkimuksen jälkeen valmentajat järjestivät vielä palautetapaamiset kaikkien työryhmien kanssa. Asuttavuusanalyysin tulokset esiteltiin sen jälkeen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle ja kaikille kunnan asukkaille, joille myös jokaiselle toimitettiin postilaatikkoon paperinen versio asuttavuusraportista.

 

Sottunga / Ahvenanmaa

Saari

Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa. Sottungan kunta on koko Suomen pienin ja kunnassa on kirjoilla vain 133 asukasta yhdellä isommalla ja yhdellä pienemmällä saarella.

Tutkimus

Asuttavuushanke oli kestoltaan yhdeksän kuukautta ja ajoittui vuosille 2022–23. Hankkeen tilaajana toimi Företagsam Skärgård, joka on kuuden ahvenanmaalaisen saaristokunnan yhteistyötään varten perustama yhdistys. Hankeen rahoitti Leader Åland rf. Hankkeen toteutusta johti paikallinen valmentaja. Hankkeen puolivälissä hän joutui luopumaan pestistään ja luovutti vetovastuun toiselle henkilölle, joka sattui olemaan koko asuttavuuskonseptin kehittänyt henkilö läheiseltä Kökarin saarelta. Melkein puolet saaren vakituisista asukkaista, ja lisäksi osa-aikaisia asukkaita, osallistui tutkimuksen tekemiseen. Kolme indikaattoria jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kyselyihin vastasi yli puolet saaren asukkaista. Myös kuntapäättäjien taholta saatiin hyvää tukea.

Tulokset

Asuttavuusanalyysin mukaan ihmisten aiheuttama kuormitus Sottungassa henkilövuorokausina mitattuna vastaa 150 kokoaikaista asukasta (väestökirjanpidon mukaan asukkaita on 113 henkeä). Etäisyys Sottungasta Ahvenanmaan pääkaupunkiin Maarianhaminaan on 55 kilometriä, kun taas koettu etäisyys vastaa 189 kilometriä.

Peräti 10 indikaattoria sai korkeimman mahdollisen arvon erittäin hyvä (4). Näistä kolme, turvallisuus, terveys ja väestönkasvu olisivat saaneet vielä korkeamman arvon, mikäli se olisi ollut mahdollista. Sottunga on viime vuosina päässyt hyötymään voimakkaasta muuttovoitosta, mikä vaikkakin sinällään positiivinen haaste, on myös kuormittanut tämän hyvin pienen paikallisyhteisön hallinnollisia voimavaroja. Viisitoista indikaattoria oli väriltään vaalean vihreitä, mikä tarkoittaa, että 70 % indikaattoreista kertoi Sottungan olevan houkutteleva ja asuttava yhteisö.

Seitsemän indikaattoria sain arvon kaksi (huono, mutta ei akuutteja toimia vaativa), kun taas viisi oli hälyttävällä tasolla (1). Kaksi näistä olivat osa-alueella Energia: energiankulutus ja uusiutuvan energian osuus. Juomavesitilanne on myös huolestuttava.

Koko raportti on luettavissa (ruotsiksi) täällä.

Sottungan suurin haaste on saarelle viimeisen kahden vuoden aikana muuttaneiden lapsiperheiden määrä; yhteensä muuttajia on ollut 20 lasta ja 11 vanhempaa.

Tutkimuksen jälkeen

Koska kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja asukkaat olivat osallistuneet niin aktiivisesti asuttavuusanalyysin tekemiseen hankkeen loppuaikana, olivat he myös innokkaita kuulemaan sen tuloksista. Tavoitteena ja tahtotilana on tehdä Sottungasta vielä asuttavampi kaikille, sekä syntyperäisille saarelaisille että muualta muuttaneille.

 

Pellinki / Uusimaa

Saari

Kolmesta Porvoon saaristossa asuttavuutensa analysoineesta saaresta Pellinki on ainoa, joka on todella saari, eli sillä ei ole siltayhteyttä. Pellinki on saariryhmä, johon kuuluvat muun muassa Lillpellinge, Storpellinge, Tullandet, Ölandet, Sundö sekä Klovharun, joka on kuuluisa Tove Janssonin saarena.

Pellingissä on 247 ympärivuotista asukasta, 2 134 osa‑aikaista asukasta sekä 38 000 vuosittaista vierailijaa. Tammikuun talvipäivänä saarella oleskelee noin 350 henkilöä, juhannuksen aikaan noin 4 000.

Tutkimus

Vuonna 2023 tehtyä asuttavuusanalyysiä johtivat kaksi innokasta vetäjää, jotka aktiivisen työryhmän tukemina haastattelivat ja sitoutti monia pellinkiläisiä. Yksi kysely toteutettiin suljetussa Facebook-ryhmässä, toinen jaettiin paperisena kaikkiin postilaatikoihin sekä julkaistiin somessa ja kaupan kautta. Yhteensä työryhmä sai 225 vastausta ruotsiksi ja 58 suomeksi. Syyskuussa järjestettiin suuri kyläkokous ja marraskuussa järjestettiin tapaaminen yrittäjien kanssa.

Hanke sai tukea Posintralta, Porvoon kaupungilta ja Åbo Akademilta.
Projektin vetäjät tukivat myös merkittävästi naapurisaarten Emäsalon ja Vessön asuttavuusprojekteja.

Tulokset

Koettu etäisyys Pellingille on noin kaksinkertainen todelliseen verrattuna lauttamatkan ja odotusaikojen vuoksi.

Analyysi antaa Pellingille hyvät arvosanat (4) ilmastonmuutoksen vaikutuksista, paikallisesta liikevaihdosta ja koulusta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat arvioineet asiantuntevat biologit, ekologit, hyönteistutkijat, lintutieteilijät, kasvitieteilijät sekä pellinkiläiset itse. Bruttopaikallistulo on 10 prosenttia korkeampi henkeä kohti kuin maan keskiarvo. Ruotsinkielinen koulu sijaitsee Grännäsissä mantereella, viiden minuutin päässä lauttarannasta, ja saa analyysissa erittäin korkean arvosanan, samoin kuin suomenkielinen koulu (molemmat 4).

Matalaa arvosanaa (1) saavat tulovuodot: 82 % niistä tuotteista, joita voi ostaa saarelta, ja yhteensä 91 % kaikista tavaroista ja palveluista. Hintataso ei kuitenkaan ole kohtuuttoman paljon korkeampi kuin mantereella.

Matalaa arvosanaa saa myös kävijäkuormitus ja siten kokonaisväestömäärä, joka vakituisten asukkaiden, osa‑aikaisten asukkaiden ja vierailijoiden yhteenlaskettuna vastaa 1 029 henkilön jatkuvaa väestöä, eli nelinkertainen määrä kirjoilla oleviin verrattuna. Asunnoista on pulaa, keski‑ikä on korkea (50 vuotta), ja väestö on vähentynyt 7 prosenttia vuodesta 2011, erityisen voimakkaasti vuosina 2017–2021.

Pellingin koko asuttavuusraportti löytyy täältä

Tutkimuksen jälkeen

Erika Englund Pellingestä, Carina Nyholm Vessöstä, John Rönnholm Emäsalosta sekä Christian Pleijel Åbo Akademin Saaristoinstituutista esittelivät asuttavuusanalyysit Porvoon kaupungin elinvoimalautakunnalle 19. maaliskuuta 2024.

Raportti tilaisuudesta löytyy YLE:ltä, jossa on myös Erika Englundin kommentteja.

Emäsalo / Uusimaa

Saari

Emäsalo on yksi Porvoon saariston kolmesta saaresta. Saarella on ollut kiinteä yhteys mannereen vuodesta 1992. Pysyviä asukkaita on 373. Lisäksi saarella on 472 kesämökkiä. Kevään, kesän ja alkusyksyn aikana saarella vierailee 79 500 henkilöä. Suurin osa kävijöistä suuntaa Varlaxin niemelle, saaren kapean ja mutkittelevan tien päähän. YK:n turistien ja vakituisten asukkaiden suhdeluvulla mitattuna Emäsalolla on huikeat 213 turistia jokaista vakituista asukasta kohden. Saaren pinta-ala on 34 km² ja sitä ympäröivä merialue 43 km².

Tutkimus

Analyysi tehtiin vuonna 2023 asuttavuusryhmän toimesta. Ryhmä koostui ympärivuotisista asukkaista, osa-aikaisista asukkaista, uusista muuttajista, yrittäjistä sekä henkilöistä, joilla on monen sukupolven tuntemus saaresta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa ja kävi myös läpi osayleiskaavan. Lokakuussa 2023 toteutettiin kysely saaren asukkaille, ja siihen saatiin 330 vastausta. 11. lokakuuta järjestettiin saari-ilta, ja siihen osallistui 70 henkilöä. Valmis asuttavuusraportti esiteltiin avoimessa ja yleisessä kaksikielisessä saaritilaisuudessa tiistaina 5. maaliskuuta 2024.

Hanke on saanut tukea Posintralta, Porvoon kaupungilta, Åbo Akademilta, Per Spakis -säätiöltä sekä naapurinsaarilta Vessöltä ja Pellingistä.

Tulokset

Emäsalon asuttavuusraportti on poikkeuksellisen perusteellinen. Työryhmä on mahdollisesti hieman vaatimaton verrattuna muihin saariin, jotka ovat tehneet vastaavia analyyseja. Työryhmä löysi vain neljä indikaattoria, jotka ansaitsevat parhaan arvosanan (4): kausivaihtelu, saavutettavuus, hiililähteet/nielut sekä matkailun vaikutus. Sen sijaan kahdeksan indikaattoria sai matalimman arvosanan (1): yritysekosysteemi, tulovuoto, elinkustannukset, päivähoito, koulu, terveyspalvelut ja ikäjakauma.

Saavutettavuus on hyvä, Porvoo ja Helsinki ovat lähellä, ja koettu etäisyys on todellista lyhyempi (sillan ansiosta), joten jotkin indikaattorit voivat olla arvioitu turhankin tiukasti. Koulut, vanhainkodit ja terveydenhuoltopalvelut sijaitsevat mantereella noin 4–15 km päässä, kun taas saarella on kyläkauppa, apteekki, Alko ja käteisnostopalvelu, kirjastoauto, polttoaine, kahviloita, hotelli, kappeli, kokoustilat, kiinteistö- ja kaivuutöitä, telakka sekä saha.

Ikärakenne on kriittinen: keski-ikä on 48 vuotta, mikä tarkoittaa korkeaa huoltosuhdetta työssäkäyvien kannalta. Emäsalon asukkaat voivat kuitenkin erittäin hyvin ja kokevat olonsa hyvin turvalliseksi: ”Elämä ei ole niin hektistä saarella.” Väestö väheni hieman vuosina 2011–2020 mutta kasvoi jälleen vuosina 2020–2021. Jos ne vapaa-ajan asukkaat, jotka käytännössä asuvat taloissaan ympäri vuoden, laskettaisiin mukaan, asukasluku olisi kaksinkertainen. Kehitystä ohjaa vuoden 2001 osayleiskaava.

Koko Emsalön asuttavuusraportti löytyy täältä.

Tutkimuksen jälkeen

John Rönnholm Emäsalosta, Carina Nyholm Vessöltä, Erika Englund Pellingistä sekä Christian Pleijel Åbo Akademin Saaristoinstituutista esittelivät asuttavuusanalyysit Porvoon kaupungin elinvoimalautakunnalle 19. maaliskuuta 2024.
Raportti tilaisuudesta löytyy YLE:ltä täältä.

Keskiviikkona 10. huhtikuuta järjestettiin avoin tilaisuus saaristoasioista Porvoossa Lyseoparkin koululla.

Yllättävä tulos on, että Emäsalo, Vessö ja Pellinge ovat alkaneet tehdä yhteistyötä.

Vessö / Uusimaa

Saari

Vessö eli Vessölandet on 12 x 5 kilometrin kokoinen saari, joka on erotettu mantereesta kapealla Fladan-salmella. Salmen yli kulkee 10 metriä pitkä silta. Vuonna 2022 saarella oli 532 kirjoilla olevaa asukasta. Lisäksi saarella on 560 vapaa-ajan asuntoa sekä noin 50 vakituisesti asuttua asuntovaunua. Telia Crowdsin matkapuhelinliittymämittausten perusteella saarella vierailee arviolta noin 180 000 henkilöä vuodessa. Vaikka virallisten tilastojen mukaan Vessön saarella asuu 532 henkilöä, luonnon ja yhteisön kokema todellinen ihmiskuormitus vastaa 1 349 henkilöä, joka päivä, ympäri vuoden.

Tutkimus

Asuttavuusanalyysi tehtiin vuonna 2023 työryhmän toimesta, joka keräsi näkemyksiä muun muassa kyselyllä. Hanke sai tukea Posintralta, Porvoon kaupungilta, Åbo Akademilta sekä naapurinsaarilta Emäsalosta ja Pellingistä.

Tulokset

Korkeita ja positiivisia arvoja saivat jätevesien käsittely, koettu etäisyys, hiilen lähteet/nielut, paikallinen liikevaihto, turismin vaikutukset sekä ikäjakauma. Vessön väkiluku väheni 12 prosenttia vuosien 2010 (599 asukasta) ja 2022 (532 asukasta) välillä, mutta ikärakenne on tasapainoinen: 16 % on alle 15-vuotiaita, 67 % työikäisiä ja 17 % vähintään 65-vuotiaita.

Saavutettavuus on hyvä: Porvooseen on 10 km, Loviisaan 47 km, Vantaan lentoasemalle 57 km ja Helsinkiin 63 km. Vessössä on vaatekauppa, peruna- ja vihannesmyynti, kesäkahvila, traktoreita ja kaivinkoneita, VPK, valokuituverkko ja ravintola.

Vessössä ei enää ole koulua. Asuttavuusanalyysin mukaan kyse ei ole siitä, että asukkaat muuttaisivat pois, vaan siitä, että ikääntyvä väestö luonnollisesti vähenee ja uudet tulijat estyvät muuttamasta rakennusoikeuden ja Porvoon kaupungin kaavoituspolitiikan vuoksi.

Vessö saa negatiivisia arvoja vierailijamäärien, tulovuotojen, elinkustannustason, paikallishallinnon sekä negatiivisen väestönkasvun osalta.

Saarelle ei tule paljon ulkopuolisia töihin, ja olemassa olevat yritykset työllistävät pääasiassa yrittäjän itsensä. Paikalliset hinnat ovat korkeat (+25 %) ja tulovuoto suurta, koska niin harvoja palveluja ja tuotteita voi ostaa saarelta.

Vessön koko asuttavuusraportti löytyy täältä.

Tutkimuksen jälkeen

Carina Nyholm Vessöstä, John Rönnholm Emäsalosta, Erika Englund Pellingistä sekä Christian Pleijel Åbo Akademin Saaristoinstituutista esittelivät asuttavuusanalyysit Porvoon kaupungin elinvoimalautakunnalle 19. maaliskuuta 2024.

Raportti tilaisuudesta löytyy YLE:ltä.

Keskiviikkona 10. huhtikuuta järjestettiin avoin saaristoasioita käsittelevä tilaisuus Porvoossa Lyceiparkens skolassa.

Yllättävä tulos on, että Emäsalo, Vessö ja Pellinki ovat alkaneet tehdä yhteistyötä.

Sipoon länsi- ja keskisaaristo / Uusimaa

Saari

Sipoon saaristo koostuu kahdesta alueesta: saariston länsi‑ ja keskiosista, jotka muodostuvat saarista ilman kiinteää tieyhteyttä, sekä saariston itäosasta, jossa saarilla on siltayhteys mantereelle. Tämä yhteenveto koskee läntistä ja keskistä saaristoa, jossa on 74 kirjoilla olevaa asukasta. He asuvat 14 saarella, joiden yhteinen maa‑ala on 18 km² ja joita ympäröi 356 km² merialue. Kiinteistöjä on yhteensä 591, joista 40 on ympärivuotisessa käytössä, kun taas 414 kiinteistöä toimii vain vapaa‑ajan asuntoina.

Tutkimus

Tutkimuksen toteutti vuonna 2023 Sipoon saaristodelegaatio kunnan pitkäaikaisten ja sitoutuneiden erityissuunnittelijoiden tuella, yksi päivä viikossa. Delegaatio osallistui useita kertoja seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin sekä käsitteli asuttavuusanalyysin sisältöä kokouksissaan maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa.

Toukokuussa noin 30 saariston asukasta ja osa-aika asukasta osallistui asukasiltaan. Yksi ryhmä työskenteli saariston ekosysteemin parissa. Kesäkuun kokouksessa saaristodelegaatio hyväksyi alustavasti asuttavuusanalyysin asukkaiden kuulemista varten kesän aikana. Lokakuussa tulokset toimitettiin kunnanhallitukselle.
Kaikki indikaattorit on mitattu ja raportoitu. Johdanto sekä indikaattorit 10–13 ovat yhteisiä molemmille saaristoalueille.

Tulokset

Läntisen ja keskisen saariston asukkaat liikkuvat omalla veneellä saarten ja mantereen välillä sekä omalla autolla mantereella.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana läntisen ja keskisen saariston vakituisten asukkaiden määrä on vähentynyt 90:stä 74:ään, eli 18 prosenttia. Nykyisistä asukkaista 40 prosenttia on yli 65‑vuotiaita, kun taas lasten ja nuorten määrä on hyvin pieni: 6 henkilöä (8 %). Asuttavuusanalyysin mukaan julkiset palvelut koetaan tyydyttäviksi (2), lukuun ottamatta postinjakelua, joka toukokuussa 2023 muutettiin viidestä jakelukerrasta yhteen kertaan viikossa. Vesi‑ ja viemäriverkostoa ollaan laajentamassa keskiseen saaristoon, mutta läntisessä saaristossa järjestelmät ovat edelleen kiinteistökohtaisia.

Välittömästi Sipoon läntisen saariston länsipuolella sijaitsevalla Vuosaaren satamalla on 3 000 laivakäyntiä vuodessa, mikä aiheuttaa päästöjä ja vaikuttaa turvallisuuteen ja valmiuteen.

Sipoon koko asuttavuusraportti on luettavissa täältä.

Tutkimuksen jälkeen

Sipoon saaristodelegaation jäsenet, kunnan erityissuunnittelijat sekä Åbo Akademin edustaja esittelivät asuttavuusanalyysin raportin yksityiskohtaisesti kunnanhallitukselle 9. lokakuuta 2023. Kunnanhallitus keskusteli asiasta, osoitti arvostuksensa ja merkitsi raportin tiedoksi.

Sipoon itäinen saaristo / Uusimaa

Saari

Sipoon saaristo koostuu kahdesta alueesta: saariston länsi- ja keskiosista, joissa ei ole kiinteitä tieyhteyksiä, sekä saariston itäosasta, jossa sijaitsevat kaksi saarta — Kitö ja Löparö — joilla on siltayhteys mantereelle. Tässä käsitellään näitä kahta saarta. Saarilla on yhteensä 70 kirjoilla olevaa asukasta, maa‑alaa 8 km² ja merialuetta 10 km². Saarilla on myös 211 vapaa‑ajan asuntoa, ja vuosittain saapuu runsaat 7 000 vierailijaa.

Tutkimus

Tutkimuksen toteutti vuonna 2023 Sipoon saaristodelegaatio kunnan kokeneiden ja sitoutuneiden erityissuunnittelijoiden tuella, yksi päivä viikossa. Delegaation osallistui useisiin seminaareihin ja kokouksiin maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun aikana, jolloin asuttavuusanalyysin sisältöä käsiteltiin.

Toukokuussa noin 30 saariston asukasta ja osa-aika asukasta osallistui asukasiltaan. Yksi ryhmä työskenteli saariston ekosysteemin parissa. Kesäkuun kokouksessa saaristodelegaatio hyväksyi alustavasti asutavuusanalyysin kesän aikana toteutettavaa kuulemista varten, mutta palautetta ei saatu. Lokakuussa tulokset esiteltiin kunnanhallitukselle.
Kaikki indikaattorit on mitattu ja raportoitu. Johdanto sekä indikaattorit 10–13 ovat yhteisiä molemmille saaristoalueille.

Tulokset

Matkaa kunnan keskukseen Söderkullaan on vajaat 20 kilometriä. Bussi kulkee kuusi kertaa päivässä, mutta ei viikonloppuisin. Saavutettavuus on hyvä (3).

Vesi‑ ja viemäri- sekä energiajärjestelmät eivät aiheuta ongelmia, mutta fossiilittoman ja paikallisesti tuotetun energian osuus on erittäin pieni (1). Useimmat asukkaat käyvät töissä mantereella, keskimääräiset tulot ovat korkeat, mutta vain pieni osa rahoista jää Löparöhön ja Kitöhön. Terveydenhuolto, hoivakoti ja muu sosiaalipalvelu sijaitsevat mantereella ja koetaan hyvin toimiviksi ja helposti saavutettaviksi.

Saaristolaiset voivat hyvin, mutta väestö vähenee ja ikääntyy. Väkiluku on laskenut 20 prosenttia (18 henkilöä) kymmenessä vuodessa. Nyt 9 prosenttia on enintään 15‑vuotiaita ja 37 prosenttia yli 65‑vuotiaita. Näin huoltosuhteeksi muodostuu 84, eli yksi työssäkäyvä elättää itsensä lisäksi lähes yhden henkilön. Huomionarvoista on, että tämä on lähes sama kuin Sipoon länsi‑ ja keskisaaristossa, vaikka saaristoalueiden olosuhteet ovat hyvin erilaiset.

Sipoon koko asuttavuusraportti on luettavissa täältä.

Tutkimuksen jälkeen

Sipoon saaristodelegaation jäsenet, kunnan erityissuunnittelijat sekä Åbo Akademin edustaja esittelivät asuttavuusanalyysin raportin yksityiskohtaisesti kunnanhallitukselle 9. lokakuuta 2023. Kunnanhallitus käsitteli asiaa, osoitti arvostuksensa ja merkitsi raportin tiedoksi.

Västanfjärd / Varsinais-Suomi

Saari

Västanfjärd on Kemiönsaaren lounaisosa Varsinais-Suomessa. Västanfjärdissä on 725 kirjoilla olevaa asukasta ja pinta‑alaa 149 km², josta kolmasosa on merialuetta. Vuoteen 2009 asti Västanfjärd oli itsenäinen kunta.

Tutkimus

Västanfjärdin asuttavuusanalyysi toteutettiin vuonna 2023 viidellä teemaryhmällä, kyselyllä johon vastasi 204 henkilöä (sekä vakituisia että osa‑aikaisia asukkaita), sekä keskusteluilla paikallisessa keskiviikkokahvilassa. Projektipäällikkö koordinoi työtä ja kokosi tulokset Västanfjärdin kylätoimikunnan ja tukiryhmän tuella. Kaikki indikaattorit arvioitiin.

Hankkeen rahoittivat Leader – I samma båt, Konstsamfundet sekä Svenska kulturfonden..

Tulokset

Asuttavuusanalyysin mukaan Västanfjärdin todellinen ihmiskuormitus on 1 110 henkilöä (virallisen tilaston ilmoittaman 725 sijaan). Matka Västanfjärdistä Kemiön keskustaan on 15 minuuttia autolla, Turkuun 45 minuuttia. Todellisten ja koettujen etäisyyksien välillä ei ole eroa, koska Västanfjärd ei tarkassa mielessä ole saari ja Kemiönsaari, johon Västanfjärd kuuluu, on yhdistetty mantereeseen kahdella sillalla.

Västanfjärd saa korkeat arvosanat kuudella osa‑alueella, hieman matalammat ekosysteemin osalta. Kaksi matalaa arvoa erottuu selvästi analyysissä: ikärjakauma ja väestönkasvu. 35 % Västanfjärdin vakituisista asukkaista on yli 65‑vuotiaita, mutta vain 18 % on enintään 15‑vuotiaita, mikä johtaa korkeaan huoltosuhteeseen 16–64‑vuotiaiden keskuudessa. Puolet työikäisistä käy töissä Västanfjärdin ulkopuolella.

Tulovuoto on suurta — suurin osa ostoksista ja investoinneista tehdään Västanfjärdin ulkopuolella. Tämä on luonnollinen seuraus lyhyistä etäisyyksistä, hyvästä saavutettavuudesta ja työmatkaliikenteestä.

Esitys Västanfjärdin asuttavuusanalyysistä on luettavissa täällä.

Tutkimuksen jälkeen

Asuttavuusanalyysin tulokset on sisällytetty Västanfjärdin kyläsuunnitelmaan 2023.
Koska analyysi totesi Västanfjärdin olevan turvallinen ja viihtyisä paikka asua, jossa on erinomainen julkinen palvelutaso sekä terve ja hyvinvoiva väestö, kyläsuunnitelman ehdotukset keskittyvät pääasiassa Västanfjärdin markkinointiin.

Västanfjärdin kyläsuunnitelma 2023