Kirjoita tähän hakemasi!

Mediatiedote

Mediatiedote

Uuden raportin mukaan silakka puuttuu ja sukukypsä kuha on vähentynyt

Raportista käy ilmi, että sukukypsän kuhan osuus on puolittunut, mutta myös silakan määrä on vähentynyt särkikalojen hyväksi. Åbo Akademin Ahvenanmaalla sijaitsevan Husön biologisen tutkimusaseman tutkimuksessa tehtiin koekalastus, jossa keskityttiin erityisesti kuhaan (Sander lucioperca).

Tutkimuksessa havaittiin, että sukukypsien kuhien osuus Ahvenanmaan luoteisessa sisäsaaristossa on vähentynyt. Tämä todettiin verrattaessa tuloksia vuonna 2011 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Liten gös fångad i nät
Sukukypsien kuhien osuus Ahvenanmaan luoteisessa sisäsaaristossa on puolittunut vuodesta 2011 (Kuva: Tony Cederberg).

– Sukukypsien kuhien osuus on puolittunut vuodesta 2011. Sukukypsiä kuhia tarvitaan riittävästi, jotta kanta voi hyvin, kertoo tutkimuksen toteuttanut meribiologi Jonas Österlund.

Tässä koekalastuksessa kaikki saaliiksi saadut suuret eli yli 40 cm:n pituiset kuhat olivat kuitenkin suurempia kuin suurin vuonna 2011 pyydetty kuha. Vuonna 2011 suurin kuha oli 47 cm pitkä, kun vuonna 2022 kaksi suurinta kuhaa olivat yli 73 cm pitkiä. Aiempiin koekalastuksiin verrattuna suurten kuhien osuudessa ei kuitenkaan ole havaittavissa suuria muutoksia. Kuhan kasvu oli myös Suomen muita rannikkoalueita vastaavalla tasolla.

Yleisesti ottaen särkikalojen osuus kalakannasta on kasvanut hieman vuodesta 2011, erityisesti särjen ja salakan. Merkittävintä on kuitenkin silakan puuttuminen kokonaan kalansaaliista. Tämä näkyi myös kuhien ravinnossa.

En stor och en normal strömming från Åland
Itämeren silakka ei voi hyvin, eikä Ahvenanmaan luoteisen sisäsaariston koekalastuksessa viime vuonna havaittu silakkaa (Kuva: Tony Cederberg).

– Särkikalojen, kuten särjen ja salakan, lisääntyminen on tyypillinen seuraus rehevöitymisestä, joten se ei ole yllätys. Silakan puuttuminen sen sijaan on. Jää nähtäväksi, onko kyseessä pysyvä ilmiö, toteaa Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.

Cederberg huomauttaa, että koekalastuksen perusteella on vaikea määrittää syitä siihen, miksi silakka puuttuu näistä vesistä. On kuitenkin muitakin merkkejä siitä, että Itämeren silakka ei voi hyvin.

– Silakan puuttuminen saaliista tässä tutkimuksessa tulee ottaa huomioon kalakantaseurannassa Ahvenanmaalla tulevina vuosina.

 

Lue tutkimusraportti tästä (ruotsiksi).

 

Åbo Akademilla on merentutkimuksessa pitkät perinteet. Tutkimusprofiili Meri ja merenkulku on yksi Åbo Akademin tutkimuksen painopistealueista. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat nyky-yhteiskuntien ja meren kestävän rinnakkaiselon.

 

Lisätietoja:

Jonas Österlund, meribiologi
jonas.m.osterlund@gmail.com

Tony Cederberg, amanuenssi, Husön biologinen asema
tony.cederberg@abo.fi