7.2.2023
Merkkejä uuden vieraslajin vakiintumisesta Ahvenanmaan rannikkovesiin
Åbo Akademin Husön biologisella tutkimusasemalla tehty seurantatutkimus, jossa tutkittiin Ahvenanmaan pohjaeläimistöä, osoittaa uuden monisukasmadon vakiintuneen Ahvenanmaalle. Monisukasmatoa löytyi yhteensä neljästä paikasta Ahvenanmaan saaristosta.
Kirjoviuhkamato (Laonome xeprovala) on vieraslaji, joka tavattiin Itämerellä ensimmäisen kerran vuonna 2012 Pärnunlahdella. Ensimmäinen havainto Suomen rannikkoalueilta on vuodelta 2014 ja ensimmäinen havainto Ahvenanmaalta vuodelta 2021.
– Lajin alkuperää ei vieläkään tunneta. Laji kuvattiin tieteellisesti vasta vuonna 2018, jolloin sille annettiin kreikankielinen nimi xeprovala, joka tarkoittaa ”yhtäkkistä runsastumista”. Ruotsinkielistä nimeä L. xeprovala ei ole vielä saanut, kertoo seurantatutkimusraportin laatinut meribiologi Janina Pykäri.
Vaikka lajin alkuperää ei vielä tunneta, sen leviämisen ensisijaiseksi syyksi on ehdotettu painolastivettä. Painolastivedeksi kutsutaan merivettä, joka pumpataan aluksella oleviin erityisiin tankkeihin, kun alus ei ole täydessä lastissa, jotta se saadaan kulkemaan riittävän syvällä vedessä.
Muualla Itämerellä monisukasmatoa on havaittu tiheinä esiintyminä satamien ja ruoppausten läheisyydessä, mutta Ahvenanmaalla tähänastiset havainnot ovat hajallaan ja kaukana ruoppausalueista ja satamista. L. xeprovalan esiintymät eivät toistaiseksi ole kovin tiheitä paikoissa, jossa sitä nyt Ahvenanmaalla esiintyy. Muissa paikoissa Itämerellä, joissa L. xeprovala on saanut jalansijaa, esiintymät ovat huomattavasti tiheämpiä. L. xeprovalan vaikutus rannikkojemme ekosysteemeihin on vielä tuntematon.
– Itämeri on suhteellisen vähälajinen, joten uudet lajit voivat vaikuttaa merkittävästi ekosysteemeihimme, jos ne onnistuvat vakiintumaan. Siksi on tärkeää seurata näiden uusien tulokkaiden vaikutuksia. On myös huomattava, että kun uusi laji on saanut jalansijaa Itämeressä, leviämisen pysäyttäminen on useimmiten hyvin vaikeaa, kertoo Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.
Muilta osin pohjaeläimistötutkimuksessa todetaan, että liejuputkimadot (Marenzelleria spp.) ovat nyt laajimmalle levinnyt pohjaeläinryhmä Ahvenanmaalla. Liejuputkimatoja tavattiin Ahvenanmaalla ensimmäisen kerran vuonna 1993, ja ne ovat sittemmin levinneet kaikkialle Ahvenanmaan rannikkovesiin.
Liejusimpukan (Macoma balthica) lisääntyminen sen sijaan näyttää onnistuneen huonosti vuonna 2022, mutta asemien välillä oli suuria eroja vertailtaessa liejusimpukan kokojakaumaa. Hapenpuute joidenkin asemien pohjanläheisessä vesikerroksessa on mahdollinen selitys sille, miksi liejusimpukan lisääntyminen on onnistunut paikoitellen niin huonosti tänä vuonna.
Lue tutkimusraportti tästä (ruotsiksi).
Åbo Akademilla on merentutkimuksessa pitkät perinteet. Tutkimusprofiili Meri ja merenkulku on yksi Åbo Akademin tutkimuksen painopistealueista. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat nyky-yhteiskuntien ja meren kestävän rinnakkaiselon.
Lisätietoja:
Janina Pykäri, meribiologi
janina.pykari@gmail.com
Tony Cederberg, amanuenssi, Husön biologinen asema
tony.cederberg@abo.fi