Lehdistötiedote

Armeijan roolin ymmärtäminen politiikassa: väitöskirjassa esitellään analyysikehys ja kuvataan, kuinka Venäjän asevoimat ovat palvelleet Putinin ulkopolitiikkaa

Sekä kansallinen että kansainvälinen turvallisuus perustuvat siihen, että armeija on halukas ja kykenevä noudattamaan siviilijohtoisen hallituksen poliittisia linjauksia – mutta miten armeijan roolia politiikassa voidaan todella kuvata?  Åbo Akademissa julkaistavassa väitöskirjassa esitetään uusi kehys armeijan roolin kuvaamiseksi ulkopolitiikassa. Perustana ovat uusi teoria armeijan sääntöjenmukaisuudesta sekä jäsennelty, teoriaan pohjautuva analyysimenetelmä. Väitöskirjassa kehystä sovelletaan Putinin sotatoimiin Georgiassa ja Syyriassa. 

Fredrik Westerlund haluaa edistää tutkimusta kuvaamalla luotettavasti ja mielekkäästi armeijan suhdetta siviilihallintoon, ja hänen valtiotieteen alan väitöskirjansa tavoitteena on luoda teoreettisesti perusteltu malli, jolla kuvata poliittisten tavoitteiden toteutumista sotilaallisella tasolla.  
Tämän hän tekee esittelemällä kehyksen, jonka mukaan asevoimien roolia politiikan toteuttamisessa voidaan luonnehtia neljän tyypitellyn roolin avulla. Roolit ovat Servant, Shaper, Sinker ja Spoiler.  

– Roolit perustuvat halukkuuteen ja kykyyn toteuttaa poliittisia tavoitteita. Servant on sekä halukas että kykenevä palvelemaan poliittista johtoa, kun taas Shaperilla on hyvät edellytykset vaikuttaa politiikkaan, mutta se käyttää sitä sotilaallisten tavoitteiden edistämiseen. Sinker on halukas, mutta sen kyky toteuttaa poliittisen johdon toiveita on rajallinen. Spoiler ei ole halukas eikä kykenevä noudattamaan poliittisia tavoitteita, Westerlund sanoo. 

Esimerkkinä Venäjä

Analyyttistä kehystä arvioidakseen Westerlund soveltaa sitä kahteen Venäjän sotilasoperaatioon, Georgiassa vuonna 2008 ja Syyriassa vuosina 2015–2020. Esimerkit muodostavat teoreettisesti merkittävän kokonaisuuden, sillä ne edustavat hyvin Putinin aikakaudella Venäjän rajojen ulkopuolella toteutettujen sotilaallisten operaatioiden kirjoa. 

– Sen jälkeen, kun Vladimir Putin nousi valtaan, on tutkimusta Venäjän ulkomaille suuntaaman sotilaallisen väkivallan siviilivalvonnasta tehty hyvin vähän, ainakin toistaiseksi. Kreml on kuitenkin toistuvasti käyttänyt ulkopolitiikassaan asevoimia, mikä on vaikuttanut merkittävästi kansainväliseen turvallisuuteen. Sotilasoperaatiot ovat hankalia tapauksia, ja nyky-Venäjän siviili- ja sotilassuhteet ovat haaste vallitsevalle, länsimaiseen ajatteluun perustuvalle teorialle. Väitöskirjani tarjoaa näkemyksiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan ymmärtää, miksi armeija noudattaa käskyjä, miten siviili- ja sotilastoimijat toimivat yhdessä Venäjällä sekä miten maa ajattelee ja toimii sodan aikana.

Kehys osoittautui luotettavaksi

Tulokset osoittavat, että länsimaiset teoriat siviili- ja sotilasviranomaisten välisistä suhteista ovat hyödyllisiä Putinin aikakauden sotilasoperaatioiden tutkimuksessa. Westerlundin väitöskirjassa esitetty analyyttinen kehys voi toimia mallina muille, jotka suunnittelevat tutkimusta armeijan roolista politiikan suunnittelussa. 

– Tulokset antavat meille uutta empiiristä tietoa siviili- ja sotilasviranomaisten välisistä suhteista nyky-Venäjällä, esimerkiksi asevoimien toiminnasta Servant-roolissa Georgian sotatoimien yhteydessä. Ne osoittavat myös, että Venäjän poliittisen johdon toimeksiannosta armeija rikkoo toistuvasti ja räikeästi kansallista ja kansainvälistä oikeutta täyttääkseen poliittiset toiveet. 

Väitöskirjan teoreettinen panos on merkittävä, sillä se ehdottaa ja kokeilee innovatiivista lähestymistapaa sotilaallisen sääntöjenmukaisuuden tutkimiseksi ulkomailla, niin Venäjällä kuin muuallakin, ja syventää ymmärrystämme siviili- ja sotilasviranomaisten suhteiden merkityksestä nyky-Venäjällä. Samalla se haastaa vakiintuneen käsityksen sotilaallisesta sääntöjenmukaisuudesta Georgian sodan aikana vuonna 2008 ja tarjoaa uusia oivalluksia siitä, miten Venäjän toistuvia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ulkomailla toteutetuissa sotilasoperaatioissa voidaan selittää. 

Fredrik Westerlund väittelee 23.6.2026 Academillissa, Vaasassa. Väitöskirja ”Sinker, Shaper, Spoiler, or Servant? A framework for analysing the role of Armed Forces in policy making, exemplified by Putin-era military campaigns abroad” on luettavissa täällä.

Lisätietoja:
Fredrik Westerlund, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi 
Sähköposti: fredrikwesterlund72@gmail.com (englanniksi tai ruotsiksi)