1.7.2025
200-vuotiaat levät antavat uutta tietoa ilmaston lämpenemisestä
Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa mikroleviin Euroopassa? Seuraavan neljän vuoden aikana aihetta tutkii yksityiskohtaisesti Åbo Akademin tutkijaryhmä yhteistyössä eri puolilta mannerta tulevien tutkijoiden kanssa. Herättämällä jopa 1800-luvulta saakka peräisin olevia leviä tutkijat voivat nyt saada uutta tietoa siitä, miten meren ekosysteemi on jo sopeutunut käynnissä olevaan lämpenemiseen ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa.
Viime vuonna sama tutkijaryhmä julkaisi uraauurtavia tuloksia, jotka osoittivat Saaristomeren mikrolevien sopeutuneen käynnissä olevaan lämpenemiseen jo 1960-luvulta lähtien. Tämä löydös on perusta uudelle hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia mikrolevien sopeutumista koko Euroopan mittakaavassa.
Suomen Akatemia onkin nyt myöntänyt 527 178 euroa tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan herätettyjen mikrolevien sopeutumista ilmaston lämpenemiseen Euroopassa. Hanketta vetävät Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian tutkijat.
– Mikrolevät ovat koko meren ravintoverkon perusta, ja niiden sopeutumispotentiaalista on kiireellisesti saatava parempaa tietoa, jos haluamme ymmärtää ja ennustaa meriekosysteemin tulevaisuutta, sanoo hankkeen johtava tutkija Conny Sjöqvist.
Mikrolevät muodostavat niin sanottuja leposoluja, jotka vajoavat merenpohjaan, kun ympäristöolosuhteet eivät enää tue niiden kasvua. Nämä leposolut säilyvät niin sanotusti arkistossa yksittäisissä sedimenttikerroksissa, jotka voidaan ajoittaa radioaktiivisten isotooppien avulla. Ajoitettujen sedimenttikerrosten leposolut voidaan herättää uudelleen laboratorio-olosuhteissa, joissa niitä voidaan käyttää yksityiskohtaisempiin analyyseihin. Nyt rahoitetun hankkeen tavoitteena on herättää Itämereltä, Atlantin rannikolta ja Välimereltä peräisin olevia mikroleviä, jotta voidaan verrata historiallisten lämpötilamuutosten vaikutusta niihin.
– Pitkällä aikavälillä aiomme luoda maailman ensimmäisen paleoekologista alkuperää olevan mikroleväpankin, jossa eri puolilta Eurooppaa ja eri aikakausilta löydetyt solulinjat voivat tuoda uutta evoluutiotietoa. Se on tietovaranto, joka tulee kaikkien saataville. Eli sen lisäksi, että me Åbo Akademissa pystymme ymmärtämään paremmin sopeutumista lämpenemiseen, voimme myös käyttää apunamme maailmanlaajuisesti muita tutkijoita, joilla on täydentävää tietoa mikrolevien sopeutumisen ja evoluution eri osa-alueiden tutkimisesta, Sjöqvist sanoo.
Erityisesti hankkeen idea on saanut myönteistä palautetta erittäin innovatiivisesta lähestymistavastaan, leväsolujen herättämisestä evoluutiokysymysten tutkimiseen. Myös kansainvälistä yhteistyötä ja täydentävää asiantuntemusta pidetään arvokkaina. Åbo Akademin ryhmä on tehnyt jo vuosia yhteistyötä eurooppalaisten tutkijoiden kanssa sedimenttinäytteiden keräämiseksi eri merialueilta.
Hanketuella Suomen Akatemia haluaa tarjota tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen ja uusia läpimurtoja tavoittelevaan kansainväliseen tutkimukseen, joka mahdollistaa yhteistyön keskeisten kansainvälisten ryhmien kanssa.
Lisätiedot ja mediatiedustelut:
Conny Sjöqvist, ympäristö- ja meribiologian tutkija, Åbo Akademi ja Centre for Sustainable Ocean Science (SOS)
Sähköposti: conny.sjoqvist@abo.fi
Puhelin: +358 40 558 0284