Hallinnon tutkimuksen seuran ja Focus Localiksen seitsemännet yhteiset hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät järjestetään tänä vuonna Åbo Akademissa Turussa 15.-17.11.2023 teemalla Niukkuuden aika.
Abstraktihaku on päättynyt. Abstraktikirjassa löytyy 81 abstraktia.
Työryhmät kokoontuvat torstaina 16.11. klo 15.15-17.45 ja perjantaina 17.11. klo 9.00-11.00 Arken- ja ASA-rakennuksissa. Tervetuloa!
1. Arvon luominen ja tuhoutuminen julkisissa palveluissa
Suomalaiset julkiset palvelut, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut, käyvät läpi suurta muutosta. Uudet hyvinvointialueet ottavat organisaatioina parhaillaan ensi askeleitaan yhteiskunnallisesti haastavassa tilanteessa. Ilmassa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Monitoimijainen konteksti korostaa tarvetta tarkastella palveluiden tuottamaa arvoa, sen luomista sekä siihen liittyviä haasteita ja ongelmia. Arvonluomisen tutkimus on ajankohtaista monilla eri aloilla, ja se pohjautuu erityisesti käsitykseen siirtymästä, jossa tuoteorientoitunut logiikka on korvautumassa palvelukeskeisellä arvonluonnin logiikalla. Tuoteorientoituneessa logiikassa arvo syntyy ketjumaisesti ja arvon määrittäjänä toimii tuotteen hinta, kun taas palveluorientoituneessa logiikassa kysymys on vuorovaikutuksessa syntyvästä hyödystä, jonka arvon määrittäjänä toimii palvelunkäyttäjä. Julkishallinnon ja -organisaatioiden tutkimuksessa arvonluonti voidaan liittää julkisen palvelulogiikan ajatukseen (Public Service Logic). Palvelulogiikassa julkisten palvelujen arvon nähdään syntyvän niitä käytettäessä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että palvelun arvoa ei voida vangita sen ominaisuuksiin, sillä palvelun koettuun arvoon vaikuttavat käyttäjien yksilölliset tilanteet ja kontekstit.
Palvelulogiikassa ’palvelu’ (service) ymmärretään arvonluonnin perusyksiköksi. Arvoa ei voida toimittaa vaan sen syntyy kahden tai useamman toimijan vuorovaikutuksessa. Näkemyksen mukaan julkinen palveluorganisaatio ei voi tuottaa arvoa vaan ainoastaan ’kutsua’ kansalaisia arvon yhteisluontiin. Palvelulogiikan yhteydessä viitataankin usein erilaisiin yhteistyön (co-design, co-production, co-creation) muotoihin, joita harjoitetaan eri toimijoista koostuvissa sekä institutionaalisten rakenteiden ja normien ohjaamissa palveluekosysteemeissä. Ideaalisesti ajatellen ekosysteemeissä on kysymys toisiinsa kytkeytyneistä palvelukokonaisuuksista, joilla pyritään lyhyellä aikavälillä täyttämään palvelujen käyttäjien odotuksia ja pidemmällä aikavälillä myös tuottamaan yhteiskuntaan julkista arvoa. Yhteistyöhön liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös monenlaisia jännitteitä. Arvon luomisen ohella tutkijat ovatkin olleet kiinnostuneita myös arvon tuhoutumisesta. Eriävät intressit, ristiriitaiset tavoitteet ja valtataistelut eivät tee palvelukokonaisuuksissa toimimisesta helppoa. Se, mikä näyttäytyy yhtäällä vaikkapa hyödyllisenä uudistuksena, voi merkitä toisaalla uhkaa työn arjen tasapainolle, rutiineille tai saavutetuille eduille. Siinä missä arvon luominen on lähtökohtaisesti tavoitteellista toimintaa, on arvon tuhoutuminen usein ei-aiottua ja ennakoimatonta.
Ryhmään toivotaan arvon luomista tai tuhoutumista tarkastelevia käsitteellisteoreettisia ja empiirisiä ’valmiita’ tutkimuspapereita sekä tapauskuvauksia tekeillä olevista tai päättyneistä tutkimushankkeista. Papereissa voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten erilaisia tavoitteita voidaan yhteensovittaa siten, että arvoa syntyy? Syntyykö arvoa tasaisesti läpi erilaisten palveluketjujen ja -kokonaisuuksien? Mitä palveluajattelun omaksuminen tarkoittaa johtamiselle ja asiakasrajapinnassa työskentelylle? Entä haavoittuvassa asemassa oleville palvelunkäyttäjille? Miten digitalisaatio muuttaa palveluntarjoajien ja -käyttäjien välistä vuorovaikutusta? Voidaanko arvon tuhoutumista ennaltaehkäistä?
Noin 300–500 sanan suomenkieliset abstraktit pyydetään toimittamaan työryhmän vetäjille sähköpostitse 6.10.2023 mennessä.
Harri Jalonen, professori, harri.jalonen[at]uwasa.fi
Sanna Tuurnas, apulaisprofessori, sanna.tuurnas[at]uwasa.fi
Kaisa Kurkela, tutkijatohtori, kaisa.kurkela[at]uwasa.fi
Hanna Kropsu-Vehkaperä, asiakaskokemuspäällikkö, hanna.kropsu-vehkapera[at]kela.fi
2. Digitalisoituvat julkiset palvelut – systeemisen muutoksen ajureita ja haasteita
Digitalisoituminen on muutamassa julkisia palveluja syvällisesti. Muutosten vaikutukset ulottuvat palvelujen käyttäjiin, työntekijöihin ja johtamiseen, organisaatioiden tuloksellisuuteen sekä verkostojen toimintaan. Digitaalisella muutoksella tarkoitamme digitaalisten teknologioiden ja tietoaineistojen hyödyntämistä ja tuottamisesta seuraavaa jatkuvaa systeemistä muutosta. Muutokset kytkeytyvät työntekijöiden ja julkisorganisaatioiden palveluihin, työvälineisiin, -tapoihin, prosesseihin, sosiaalisiin suhteisiin, oppimiseen, kulttuuriin ja ajatteluun.
Julkisorganisaatioille digitalisaatio näyttäytyy esimerkiksi investointeina uuteen teknologiaan, koulutustarpeen lisääntymisenä, muutoksina strategiassa, yksityisen sektorin yhteistyön lisääntymisenä, poikkihallinnollisuuden vaateena ja kuntalaisten palveluiden digitalisoitumisena. Työntekijöiden tasolla kyse on esimerkiksi uusista ja päivittyvistä laitteista, ohjelmistoista, tuotettujen digitaalisten aineistojen vaatimustason noususta ja muuttuvista toimintatavoista.
Julkisten palvelujen digitalisaatio on eri palveluissa ja organisaatioissa eri vaiheissa, ja digitalisaatio on hyvin kontekstisidonnaista. Tutkimus on aiemmassa e-government (sähköisen hallinnon) keskustelussa keskittynyt kansalaisille tarjottaviin digitaalisiin palveluihin ja niiden käyttämiseen. Tutkimustietoa tarvitaan tämän näkökulman lisäksi erityisesti työntekijöiden näkökulmasta eri toimialoilta, sillä työntekijätaso toimii asiakasrajapinnalla ja on tekemisissä oman organisaationsa digitalisaatioon kytkeytyvää muutoksen kanssa. Työtä tehdään enenevissä määrin digitaalisilla välineillä ja aineistoilla. Tietoa tarvitaan niistä muutosprosesseista, joita organisaatioissa on digitalisaation myötä käynnissä, ja organisaatioiden sekä niiden käytäntöjen muuttumisesta digitalisaatiokehityksen edetessä.
Työryhmän tavoitteena on käsitellä digitalisoitumisen ajankohtaisia muutosajureita ja haasteita organisaatioissa julkisten palveluiden tuottamisen kontekstissa. Toivomme digitalisaatioon ja siihen kytkeytyvään muutokseen kohdentuvia sekä teoreettisia että empiiriseen aineistoon perustuvia esityksiä. Tavoitteena on lisätä keskustelua julkisen sektorin toimijoiden, esimerkiksi kuntien teknisen toimialan ja ostopalvelutahojen asiantuntijoiden, sekä julkisten palveluiden digitalisaatiosta kiinnostuneiden tutkijoiden kesken. Työryhmässä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi kuntien tuottamien palveluiden ja hyvinvointialueiden sote-palveluiden digitalisaatioon liittyvistä kysymyksistä. Esimerkkejä aiheista, joista toivomme puheenvuoroja:
● Sääntelyn ja regulaation yhteys digitaalisiin palveluihin liittyvään päätöksentekoon ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen
● Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet digitaalisten palveluiden johtamisessa ja kehittämisessä (esimerkiksi, miten tietomallipohjaisuus tarkoittaa kaavoitukselle ja rakentamisen luvitukselle?)
● Työntekijöiden näkökulma digitalisaation tuomiin muutoksiin
● Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien vaateet ja osallistaminen digitalisoituvien palveluiden käytössä ja kehittämisessä
● Digitalisaation nykytilakartoitukset: miten eri tahot mittaroivat ja seuraavat digitalisaation etenemistä kansallisesti, organisaatioiden tai työntekijöiden tasolla?
Kieli: suomi
Puheenjohtaja(t):
Jarmo Pulkkinen, väitöskirjatutkija (HtM), Lapin yliopisto, jarpulkk[at]ulapland.fi
Pilvi Nummi, tutkijatohtori (TkT), Aalto yliopisto, pilvi.nummi[at]aalto.fi
Marjo Suhonen, professori ma., Lapin yliopisto, marjo.suhonen[at]ulapland.fi
3. Hyvinvointialueet hallinnonuudistuksena: mikä uudistuu ja miten uudistusta tutkitaan?
Vuoden 2023 alusta toimintansa käynnistäneiden hyvinvointialueiden myötä suomalaisen julkishallinnon kokonaisuus on muuttunut merkittävällä tavalla. Uudistuksella on merkittäviä suoria vaikutuksia julkishallinnon ja julkisten palvelujen kokonaisuuteen, niin kuntien, alueiden kuin valtion toimintaan. Suorien vaikutusten lisäksi uudistus aiheuttaa myös epäsuoria vaikutuksia esimerkiksi myös järjestöjen ja yritysten ja kansalaisten asemaan.
Hallinnonuudistuksen vaikutukset heijastuvat julkisiin organisaatioihin niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla, eivätkä muutokset näyttäydy samanlaisina kaikkialla. Kiinnostava kysymys on, miten yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa esimerkiksi julkisen hallinnon päätöksentekoon, toimintaan, organisaatioiden johtamiseen ja lopulta myös kansalaisiin, asiakkaisiin ja työntekijöihin. Valtava julkisen hallinnon kokonaisuuteen liittyvä uudistus tarvitsee tuekseen hallinnon- ja kuntatutkimuksen asiantuntemusta.
Työryhmä järjestetään round table -keskusteluna, jossa hahmotetaan hyvinvointialueuudistukseen liittyviä hallinnon- ja kuntatutkimuksen ulottuvuuksia ja suuntia: Minkälaisia tutkimustarpeita uudistukseen liittyy? Mikä uudistuu hyvinvointialueuudistuksessa? Minkälaisia uusia tutkimusaiheita uudistus synnyttää? Miten muutosta voidaan tutkia, jäsentää ja ymmärtää? Miten uudistukseen voi tutkimuksella vaikuttaa? Miten tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää julkisen hallinnon käytännön toimintaa muutoksessa ja muutoksen luomiseksi? Miten tutkittua tietoa saadaan välitettyä päätöksenteon ja johtamisen tueksi?
Toivomme työryhmäämme osallistujiksi tutkijoita, jotka parhaillaan tekevät tai suunnittelevat hyvinvointialueisiin ja/tai hyvinvointialueuudistukseen liittyvää tutkimusta. Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen aihepiirin tutkijoita ja hahmottaa hyvinvointialueisiin liittyvän tutkimuskentän avaruutta ja kokonaisuutta.
Osallistujia pyydetään lähettämään max. 200 sanan mittainen abstrakti, jossa kuvataan tutkimuksellista näkökulmaa hyvinvointialueisiin. Abstrakti lähetetään Forms-lomakkeella työryhmän vetäjille 06.10.2023 mennessä. Forms-lomake löytyy täältä (https://forms.office.com/e/wNAZTuApsQ). Abstraktien perusteella kootaan moninäkökulmainen kokoonpano round table -keskustelua varten. Työryhmään ei toimiteta konferenssipapereita tai -esityksiä, vaan työryhmä toimii keskustellen round table -periaatteella. Työryhmään hyväksynnästä ilmoitetaan viimeistään 24.10.2023. Työryhmän kieli on suomi ja ryhmä kokoontuu vain torstaina 16.11.2023. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan tiedepäivien sähköisessä abstraktikirjassa.
Työryhmän vetäjät:
yliopistonlehtori Anni Jäntti, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto, anni.jantti[at]tuni.fi
tutkijatohtori Henna Paananen, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto, henna.paananen[at]tuni.fi
4. Hyvinvointijohtaminen uusiutuvissa palvelurakenteissa
Hyvinvointipalvelujen johtamisen rakenteet, vastuut ja työnjaot kuntien ja alueiden välillä ovat muuttuneet hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Muuttuvat toimintatavat edellyttävät sekä tietoa että osaamista hyvinvointiyhteistyön rakentamiseksi ja monimuotoisissa hyvinvointityön verkostoissa toimimiseksi. Osallisuuden korostumisen myötä edellytetään myös asiakaslähtöisyyttä sekä erilaisia keinoja eri kansalaisryhmien osallistumisen tukemiseksi. Laajemmalti kyse on hallitusta ja suunnitelmallisesta voimavarojen kohdentamisesta ja niiden hyödyntämisestä kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistävällä tavalla.
Hyvinvointijohtamisen kysymykset ovat moninaisia. Strategisesta näkökulmasta hyvinvointijohtamisessa edellytetään vahvaa ja pitkäjänteistä strategiatyötä resurssien, vuorovaikutuksen ja yhteistyön ohjaamiseen. Operatiivisella tasolla kyse on muun muassa poikkihallinnollisten moniammatillisten/monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen sekä kumppanuuksien rakentamisesta ja ylläpidosta, toimivista tiedon hallinnan ja tietojohtamisen käytännöistä sekä systemaattisesta toiminnan arvioinnista. Johtajien sitoutuminen ja aktiivinen em. asioiden kehittäminen ja edistäminen on ensiarvioisen tärkeää, jotta asiakaslähtöisyyteen ja voimavarojen kohdentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat.
Toivomme työryhmäämme eri näkökulmista hyvinvointijohtamiseen kiinnittyviä esityksiä. Konteksteina voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen tai sivistys- sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointijohtaminen voi toteutua kunnan, kuntien, maakunnan tai maakuntien yhteistyönä. Hyvinvointijohtamista voi esityksissä tarkastella esimerkiksi strategiatyön, digitalisaation, osallisuuden, talouden, yhteistyön ja kumppanuuden, osaamisen tai tiedolla johtamisen näkökulmista.
Voit tulla esittelemään työryhmään esimerkiksi tutkimus- tai kehittämishankettasi tai oman väitöstutkimuksesi suunnitelmaa tai tuloksia.
Vetäjät:
Professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopisto, johanna.lammintakanen[at]uef.fi
Yliopistonlehtori Jaana Leinonen Lapin yliopisto, jaana.leinonen[at]ulapland.fi
5. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen ja hallinta
Ilmastonmuutos, elonkirjon köyhtyminen ja luonnonvarojen liikakäyttö uhkaavat aiheuttaa ihmiskunnan hyvinvointia näivettävän kestävyyskriisin, joka koskettaa hallintoa ja sen tutkimusta enenevässä määrin. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää kestävyysmurrosta, joka turvaa niin luonnon kuin ihmisenkin hyvinvoinnin ja on oikeudenmukainen. Kestävyysmurros edellyttää yhteiskunnan eri hallintamekanismeilta valmiutta ylittää perinteisiä sektorirajoja ja hyödyntää erilaisia ohjauskeinoja. Myös fyysinen ympäristö ja muutokset sen laadussa voidaan ymmärtää toimijaverkon osina, jotka yhdessä ihmistoimijoiden kanssa rakentavat hallinnan toiminnan tilaa ja sen käytäntöjä.
Työryhmässä käsitellään kestävyyskriisiin, kestävyysmurrokseen, kokonaiskestävyyden tavoittelemiseen ja kestävyyden eri osa-alueiden hallintaa koskettavia aiheita. Esitelmät voivat olla käsitteellisiä, menetelmällisiä tai empiiriseen aineistoon perustuvia tarkasteluita. Ne voivat kohdistua esimerkiksi kestävyysmurroksen kannalta keskeisten toimijoiden välisen dynamiikan, työjaon ja roolien tarkasteluun politiikan ja hallinnon eri prosesseissa. Myös systeemiset tarkastelut ovat tervetulleita.
Esitelmät voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Voit tulla esittelemään esimerkiksi tutkimus- tai kehittämishankettasi, työn alla olevaa tutkimuspaperiasi tai väitöstutkimuksesi suunnitelmaa tai tuloksia.
Työryhmän vetäjät
Nina Tynkkynen, professori, Åbo Akademi, nina.tynkkynen[at]abo.fi
Sam Grönholm, yliopistonlehtori, Åbo Akademi, sam.gronholm[at]abo.fi
6. Kunta- ja aluetason demokratia
Työryhmässä käsitellään laajasti kunta- ja aluedemokratiaan kehitykseen, nykytilaan tai tulevaisuuteen keskittyviä tutkimuspapereita. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi kuntien ja maakuntien poliittista johtamista, edustuksellista demokratiaa ja vaaleja sekä kuntalaisten osallistumista eri muodoissaan – joko kvantitatiivisella tai kvalitatiivisella tutkimusotteella.
Työryhmän työkielet ovat suomi ja ruotsi. Käsiteltävät paperit voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.
Vetäjä:
Sari Pikkala, Åbo Akademi, sari.pikkala[at]abo.fi
7. Mistä tiedämme, mikä on vaikuttavaa? Tieto ja tietäminen julkisessa hallinnossa
Yhteiskunnan kasvavat palvelutarpeet ja niukkenevat inhimilliset ja taloudelliset resurssit edellyttävät päätöksentekijöiltä monipuolisen tiedon tuottamista, keräämistä ja tulkintaa. Vaikuttavuus on noussut hyvinvointipolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi, jossa julkisen hallinnon tulevaisuutta suuntaa esimerkiksi vaikuttavuusperusteinen ohjaaminen ja vaikuttavuustiedolla johtaminen. Keskittyminen pelkästään relevantin tietopohjan rakentamiseen on ongelmallinen lähtökohta erityisesti julkisen hallinnon uudistamisessa. Systeemisessä muutoksessa, jossa ongelmat ja niiden ratkaisut kietoutuvat yhteen, ei ole olemassa yhtä totuutta tai yhtä oikeaa tietoa muutosten aikaansaamiseksi. Toiminnan tavoitteet ja päätöksenteon tietotarpeet ovat moninaisia. Tästä huolimatta yksinkertaistetut datan keräämiseen, tiedonkäsittelyyn ja -hallintaan pohjautuvat mallit näyttävät ohjaavan julkishallinnon uudistamista ja tietoperusteista päätöksentekoa. Niukkuuden ajassa entistä tärkeämmäksi tuleekin yhteinen tiedonmuodostus, jossa eri toimijoiden tulkinnat, merkityksenanto ja vuorovaikutus ovat keskiössä.
Tässä työryhmässä olemme kiinnostuneita tiedon merkityksestä päätöksenteossa ja julkisorganisaatioiden johtamisessa sekä siitä, miten tieto muuttuu tietämiseksi, toiminnaksi ja vaikuttaviksi käytännöiksi kollektiivisessa tiedonmuodostuksessa. Kutsumme työryhmään julkisen hallinnon tietokysymyksistä ja laajasti tuloksellisuuden johtamisesta kiinnostuneita tutkijoita yli tieteenalarajojen. Työryhmään ovat tervetulleita myös käytännön toimijat.
Työryhmän osallistujilta toivotaan abstraktin (noin 300 sanaa) ja esityksen lisäksi 1000–2000 sanan mittaista artikkeliaihiota. Artikkeliaihio ei ole kuitenkaan välttämätön. Työryhmän esitykset voivat kytkeytyä esimerkiksi tiedon tuottamiseen, luomiseen ja hyödyntämiseen, hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen ongelmiin, tuloksellisuuden mittaamiseen ja arviointiin tai eri toimijoiden näkökohtiin julkisen hallinnon muutoksissa. Työryhmä on suomenkielinen.
Työryhmän vetäjät
Anna-Aurora Kork, Vaasan yliopisto, anna.kork[at]uwasa.fi
Lotta-Maria Sinervo, Tampereen yliopisto, lotta-maria.sinervo[at]tuni.fi
Harri Laihonen, Itä-Suomen yliopisto, harri.laihonen[at]uef.fi
8. Niukkuuden demokratia
Eriytyykö hallinto ja ihmiset? Demokratiaa uudessa ajassa, tiede perässä
Mikä on tieteen rooli kehittämisessä, kuka sillä ratsastaa? Onko tieteen lähestymistapojen muutoksella mahdollista pitää tiede kiinni ajassa ja arvostuksessa – Kanssatutkimuksellako lisää asukkaiden ja palveluiden asiakkaiden kokemustietoa kehittämiseen ja ääniä kuulluksi? Uusia eturyhmiä syntyy ja yhä enemmän puhutaan ns. eri kieltä, media valikoi ulostuloja. Kaupunkien kehittämisessä tekoäly puhuu taustalla lisääntyvästi ja kansalaisliikkeiden yksilöt huutavat megafoniin katumarsseilla, miten nämä yhdistyvät ja missä tiede liikkuu?
Työryhmän kieli voisi olla suomi, englanti tai ruotsi.
Puheenjohtaja Mari Turja, Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta, hallintotiede, väitöskirjatutkija, mari.turja[at]tuni.fi
9. Niukkuuden eri ulottuvuudet vaikuttavassa ja kestävässä sote-johtamisessa
Niukkenevat resurssit vaikuttavat suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) johtamiseen. Niukkuus on yhdistävä tematiikka esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin ja julkisen talouden säästöpaineisiin vastaamisessa sekä työmarkkinapoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi ympäristöasiat ja planetaarinen kestävyys haastavat tarkastelemaan sote-palveluiden organisointia ja esimerkiksi tiedonhallintaa niukkuuden näkökulmasta, vaikka tämä tarkastelu onkin toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Niukkuus ei kuitenkaan ole vain uhkaava realiteetti, vaan se myös pakottaa sotea uudistumaan ja uudistamaan toimintaansa jatkuvasti vaikuttavien palvelujen saavuttamiseksi.
Niukkuutta voidaan lähestyä erilaisista näkökulmista. Työryhmämme kokoaa yhteen niukkuudesta sote-johtamisessa kiinnostuneita käytännön toimijoita sekä tutkijoita tutkimuksen ja tutkijauran eri vaiheissa. Toivomme työryhmäämme esityksiä, jotka voivat tarkastella niukkuutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Sote-johtamisen käytännön kehittämishankkeen tai tutkimushankkeen esittely
- Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen esittely
- Empiirisen aineiston analyysin tulosten esittely
- Teoriaa testaava tai kehittävä empiirinen tutkimus
- Metateoreettinen analyysi tutkimuksen taustaoletuksista
- Puheenvuoro tutkimuksen tulevaisuuden kehittämistarpeista
Ohjeet:
Abstraktit pyydetään lähettämään suoraan työryhmän vetäjille, jotka valitsevat esitykset ja jakavat esitysajat teemoittain saatujen abstraktien mukaan. Työryhmään osallistutaan esimerkiksi pidennetyllä abstraktilla, käsikirjoituksella tai muulla havainnollistavalla esityspohjalla. Työpaperit tai esityspohjat jaetaan etukäteen työryhmään ilmoittautuneille aktiivisen keskustelun mahdollistamiseksi. Työryhmän työskentelykieli on suomi. Esitys voi olla myös ruotsiksi tai englanniksi.
Työryhmän vetäjät:
Ville Kivivirta, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, ville.kivivirta[at]uef.fi
Nina Lunkka, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, nina.lunkka[at]uef.fi
Sanna Laulainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sanna.laulainen[at]uef.fi
10. Public administration, management and governance English-speaking working group
Aim
This English-speaking panel, chaired jointly by Assistant Professor Sorin Dan and Professor Christoph Demmke from the University of Vaasa, will discuss papers and presentations in English on the theme of the conference as well as more generally on public administration, public management and public governance topics. With this panel we aim to give the opportunity to both Finnish and non-Finnish speaking scholars at all levels (PhD, post-doc as well as senior scholars) to present their work and papers in English in order to receive feedback and share ideas with other scholars who are working in Finland. We also aim to build a community of scholars who can share their ideas in English and in this way participate fully and benefit from the conference as well as beyond the conference.
Chairs
Dr. Sorin Dan, Assistant Professor of Public Management, School of Management, University of Vaasa
E-mail: sorin.dan[at]uwasa.fi
Prof. Christoph Demmke, Professor of Public Management, School of Management, University of Vaasa
E-mail: christoph.demmke[at]uwasa.fi
11. Suomen julkisen hallinnon niukkuuden anatomia – raskas sääntely ja byrokratia
Suomen julkista hallintoa ja sen rakenteita on pyritty kehittämään hallitusohjelmasta toiseen muun muassa sääntelyä keventämällä, rakenteellisia uudistuksia tekemällä sekä hallinnon digitalisaatiota edistämällä. Linjakkaista tavoitteista huolimatta uudistukset ovat lopulta onnistuneet vain lisäämään julkisen hallinnon sääntelyä ja byrokratian määrää. Tässä työryhmässä olemme kiinnostuneita ymmärtämään Suomen julkisen hallinnon haasteita niukkuuden näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti raskaan sääntelyn ja byrokratian vaikutukset hallinnon rakenteiden kehittämiseen, julkisten palvelujen tarjontaan, sääntely-ympäristöön sekä digitalisaation vaikutuksiin nähden.
Olemme kiinnostuneita tapausesimerkeistä, joissa julkisen hallinnon toimintaa ja palveluita on onnistuttu tehostamaan. Tältä osin tarkastelun kohteena ovat tekijät, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan tai palvelujen tehostamisen. Vastaavasti tapaukset, joissa tehottomuus ja byrokratia ovat haitanneet julkisten palveluiden tarjontaa ja resurssien käyttöä, ovat myös mielenkiintomme kohteina. Kolmanneksi kiinnostuksemme kohdistuu julkisten varojen käytön tehokkuuteen ja tehottomuuteen tällaisessa kontekstissa. Pyrimme ymmärtämään, miten niukkuuden oloissa voidaan optimoida resurssien jakamista ja hyödyntämistä.
Työryhmään toivotaan edellä esitettyihin teemoihin kiinnittyviä alustuksia, jotka liittyvät erityisesti juridisiin kysymyksiin. Alustukset voivat olla muun muassa tapausesimerkkejä hallinnon toiminnan tehostamisen onnistumisista, tehottomasta byrokratiahallinnosta ja sen palvelurakenteista tai käsitellä esimerkiksi julkisten varojen käytön tehokkuutta tai tehottomuutta. Abstraktien tulee olla enintään 300 sanan mittaisia, ja ne voi lähettää osoitteeseen matti.muukkonen[at]uef.fi 6.10.2023 mennessä. Alustajilta ei odoteta täysimittaista työryhmäpaperia abstraktien lisäksi. Työryhmän työkieli on suomi.
Työryhmän vetäjät:
Tomi Voutilainen, julkisoikeuden professori, Oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, tomi.voutilainen[at]uef.fi
Matti Muukkonen HTT, OTT, YTM, Master of Arts in Law, hallinto-oikeuden yliopistonlehtori, Oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, matti.muukkonen[at]uef.fi @MattiMuukkonen @tarkoinlakia
12. Systeemiajattelun soveltaminen hallinnon tutkimuksessa
Systeemiajattelua voi pitää tapana hahmottaa erilaisista osista muodostuvia kokonaisuuksia sekä niiden sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Oleellista on pyrkimys ymmärtää ja analysoida systeemin eri osien keskinäisriippuvuuksia ja yhteen kytkeytyneisyyttä. Yksittäisten toimijoiden tai asioiden tarkastelun sijaan huomio kiinnittyy systeemin toimintaa hahmotaviin ajattelumalleihin. Systeemiajattelu ei ole kuitenkaan tarkkarajainen tai yhtenäinen teoriakehys ja sitä on hyödynnetty eri tieteenaloilla. Esimerkiksi yleiset systeemiteoriat, kompleksisuusajattelu ja verkostoteoriat tarjoavat jo itsessään useita eri viitekehyksiä systeemisyyden ymmärtämiselle.
Systeemiajattelun ja siihen kytkeytyvien erilaisten teorioiden ja lähestymistapojen runsaus tarjoaa myös useita mahdollisuuksia hallinnon tutkijoille ja tutkimukselle. Jo itsessään hallinnon jatkuva muutos, muta myös muu yhteiskunnallinen kehitys edellyttävät tarvetta ymmärtää paitsi laajoja kokonaisuuksia myös yksilöiden ja organisaatioiden kyvykkyyksiä näissä muutoksissa. Hallinnon- ja kuntatutkimuksen päivien teema herättää myös kysymään, voiko systeemiajattelusta olla hyötyä niukkenevien resurssien aikana tai mitä systeemiajattelusta voi oppia?
Tämän työryhmän tavoitteena on koota yhteen systeemiajattelua hyödyntäviä tutkijoita ja tutkimuksia sekä menetelmällisiä ja teoreettisia vaihtoehtoja. Punainen lanka ja työryhmän työskentelyä määrittävä teema on systeemiajattelu – ei siis tarkkarajainen, ennalta määritelty tutkimusaihe. Empiiristen tutkimusten lisäksi tervetulleita ovat systeemiajattelun lähtökohdat tunnistavat teoreettiset tutkimukset sekä tutkimusmenetelmiin keskittyvät esitykset. Myös ideavaiheessa olevat tutkimusaihiot ovat tervetulleita.
Työryhmän kieli on suomi.
Puheenjohtajina ovat:
johtava tutkija Kati Lehtonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kati.lehtonen[at]jamk.fi
professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, harri.jalonen[at]uwasa.fi
tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopisto, petri.uusikyla[at]uwasa.fi
13. Turvallisuustutkimuksen työryhmä
Turvallisuustutkimus (safety and security research) on ilmiölähtöinen tutkimusala, jossa yhdistyy niin yhteiskunta- ja ihmistieteet kuin luonnontieteet ja tekniikka. Turvallisuutta voidaan jäsentää kompleksisena ilmiönä, joka vaikuttaa sekä yhteiskunta- että yksilötasolla, ja jonka muotoutuminen nivoo yhteen yhteiskunnan kaikkia toimijatasoja. Teoreettisesti ja menetelmällisesti turvallisuustutkimus on erittäin laaja-alaista, eikä yhtä oikeaa turvallisuustutkimuksellista näkökulmaa voi määritellä.
Turvallisuutta voidaan tarkastella käsitteellisistä näkökulmista, jolloin tutkitaan mm. turvallisuuden, turvattomuuden, riskin, vaaran tai resilienssin käsitteiden syntyä, muodostumista ja käyttöä. Myös kysymykset ongelmallistamisesta (problematization) ja turvallistamisesta (securitization) ovat tärkeitä alalle.
Turvallisuutta voidaan analysoida myös eri toimijatasojen näkökulmasta. Esimerkiksi yksilönäkökulmasta katsottuna suurennuslasin alla ovat käsitykset, tulkinnat ja toimintamallit yksilön omassa elämänpiirissä. Viranomaisnäkökulmassa keskitytään ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteisiin, hallintoon ja eri yhteiskuntasektoreiden yhteistyöhön – tai sen puutteeseen. Globaali näkökulma kiinnittää huomion siihen, miten kompleksiset tai viheliäiset ongelmat synnyttävät uusia toimintatapoja sekä yhteisiä arvoja ja tulkintoja maailman muutoksista, mutta myös sosiaalisia jännitteitä ja uusia turvattomuuden kokemuksia niin mikro- kuin makrotasollakin. Myös uudet teknologiset ratkaisut, riskien teknotieteellinen hallinta ja turvallisuustoimijoiden toimintatapojen tarkastelu ja kehittäminen ovat oleellinen osa turvallisuustutkimusta.
Ajankohtaisia aiheita työryhmään on monia: miten moninaistuvan väestön ja viranomaisten välinen dynamiikka vaikuttaa turvallisuuden ylläpitoon? Miten viranomaisten tulisi käsitellä viheliäisiä turvallisuusongelmia, kuten hybridivaikuttamista tai toimintavarmuusvarautumista, projektiyhteiskunnan asettamissa taloudellisissa kehyksissä? Miten ja missä määrin kolmannen, sekä spontaanisti usein syntyvän neljännen sektorin yhteistyö edesauttaa kansalaisten turvallisuutta? Miten hyvinvointialueiden resurssien jako vaikuttaa turvallisuuden tukemiseen ja turvallisuusongelmien ennaltaehkäisemiseen viranomaistasolla? Miten organisaatiot voivat kehittää tai arvioida turvallisuuskulttuuriaan?
Työryhmämme toivoo monipuolisia näkökulmia turvallisuustutkimukseen. Tutkimuksesi voi keskittyä moniin eri viranomaistahoihin ja hallintotasoihin, niin virallisiin turvallisuustoimijoihin (mm. pelastusviranomaiset, puolustusvoimat, poliisi ja sosiaali- ja terveyspalvelut) kuin epävirallisiin tai kolmannen sektorin toimijoihin. Työryhmässä saa esitellä keskeneräisiä töitä, valmiita papereita ja tutkimustuloksia, tai vasta alussa olevia tutkimushankkeita. Toivommekin monialaisia keskustelunavauksia, joiden pohjalta työryhmään osallistujat voivat saada uusia näkökulmia omaan työhönsä ja ymmärrystä suomalaisen turvallisuustutkimuksen monipuolisuudesta.
Työryhmän työskentelykielet ovat suomi ja englanti, ja esitelmät voivat olla abstrakteja tai ”full paper”-muodossa.
Työryhmän puheenjohtajat:
Oliver Saal, VTM, tutkija, Pelastusopisto (oliver.saal[at]pelastusopisto.fi)
Brita Somerkoski, dos., KT, Turun yliopisto (brisom[at]utu.fi)
Päivi Mäkelä, VTM, tutkija, Pelastusopisto (paivi.makela[at]pelastusopisto.fi)
Alisa Puustinen, dos., YTT, erityisasiantuntija, Sisäministeriö (alisa.puustinen[at]protonmail.com)