12.9.2023
Noin 35 saaristo- ja järviasukasta kokoontui Oraviin 10.–12.9.2023 rakentamaan uutta saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkostoa ja oppimaan lisää asuttavuuden käsitteestä ja asuttavuustyökalusta.
Saimaan alueella harvat puhuvat saaristolaisista, mutta haasteet ja vahvuudet ovat samoja kuin muillakin Suomen saaristoalueilla. Vesistöjen pilkkomat maa-alueet tekevät etäisyyksistä pitkiä, tietoliikenne takkuilee, julkiset palvelut ovat usein kaukana, ja päättäjien voi olla vaikea ymmärtää alueen asukkaiden erityistarpeita. Toisaalta saaristoalueen hiljaisia ja luonnonkauniita maisemia markkinoidaan usein koko kunnan matkailuvalttina.
Nämä kysymykset yhdistivät, kun noin 35 saaristo- ja järviasukasta ympäri maata kokoontui Oraviin 10.–12.9.2023. Tapaamisen tärkeimpinä päämäärinä oli rakentaa uutta saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkostoa ja oppia lisää asuttavuuden käsitteestä ja asuttavuustyökalusta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on Varsinais-Suomen liiton kautta myöntänyt Åbo Akademin Saaristoinstituutille rahoitusta vuosiksi 2022–2023 Habitability-verkoston perustamista varten. Hankkeen nimi on ”Habitability – Elinvoimaisesti ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet”. Verkoston on tarkoitus täydentää valtioneuvoston asettaman Saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaa. Habitability on suomeksi asuttavuus.
Saaristoinstituutti oli Oravin tapaamisen järjestäjänä. Osallistujat olivat Hailuodosta, Björköbystä, Eskilsöstä, Houtskarista, Iniöstä, Korppoosta, Nauvosta, Hiittisistä, Kemiönsaarelta, Naantalista, Merimaskusta, Velkuasta, Barösundista, Pellingistä, Savonlinnasta, Sulkavalta, Enonkoskelta, Kokonsaarelta, Sääminginsalosta ja Oravista. Tämän lisäksi yksi osallistuja oli Ahvenanmaan Kökarista ja kaksi Tukholman saariston Nämdöstä.
Oravissa järjestetty työpaja oli hankkeen seitsemäs, ja tällä kertaa teemana oli julkiset palvelut. Aikaisemmin on kokoonnuttu Hailuotoon, Pellinkiin ja Utöhön, ja kolme työpajaa on järjestetty etänä.
Ryhmä kävi tutustumassa Juvolan kouluun, jossa he tapasivat sekä oppilaita että opettajia. Keskustelu saaristolaisten keskuudessa kävi kuumana siitä, miten kunta voi edes ajatella tekevänsä niin lyhytkatseisen päätöksen, että lakkauttaisivat koulun. Tutkimukset näyttävät, että harvemmin – jos koskaan – koulun lakkauttaminen säästää rahaa, ja todennäköisesti se johtaa alueen näivettymiseen.
– Hitis-Rosalan koulussa on viisi oppilasta ja oppilasennuste on epävarma, mutta Kemiönsaaren kunta ei puhu lakkauttamisesta vaan yrittävät sen sijaan eri toimilla panostaa siihen, että saisimme saariin uusia asukkaita ja lisää oppilaita. Meidän kouluun verrattuna Juvolan koulu on iso koulu, Hiittisissä asuva Anita Österberg totesi.
Asuttavuus (habitability) on pienten saaristo- ja vesistöyhteisöjen tarkastelua ja kehittämistä varten kehitetty käsite ja työkalu. Saaristoyhteisön asuttavuus tarkoittaa, että asukkaille on työpaikkoja, asuntoja, koulu, palveluita, lauttayhteyksiä, yhteisöllisyyttä – kaikkea sitä, mitä kestävä yhteiskunta tarvitsee voidakseen pitää huolta ihmisistään, luonnostaan ja ympäröivästä meri- tai vesialueestaan.
Muun muassa Sipoon saaristossa ja Kemiönsaaren Västanfjärdissä on jo tehty asuttavuusanalyysejä, joiden tuloksia ja analyysin tekemisen kokemuksia esiteltiin kylätalo Päiväkummussa.
Asuttavuusanalyysissä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää alueen hyvinvointia tarkastelemalla seitsemää osa-aluetta: I) Paikan identiteetti, II) Ekosysteemit, III) Makea vesi, IV) Energia, V) Paikallistalous, VI) Julkiset palvelut ja VII) Hyvinvoivat ihmiset. Analyysin tulokset näyttävät missä on parantamisen varaa ja mitä vahvuuksia kannattaa nostaa esiin ja edelleen kehittää.
Enonkoski on yksi kahdeksasta kunnasta, jotka saaristolaissa on määritelty saaristokunnaksi, ja joka siten saa valtiollista saaristolisää. Kunnanjohtaja Minna Laurio osallistui maanantaina järjestettyyn ohjelmaan.
– Yleisesti ottaen kannatan verkostoitumista, voidaan vaihtaa hyviä kokemuksia ja oppia toisiltamme hyviä kokemuksia. Tämä on ollut loistava ja kaikin puolin antoisa päivä! Ehdottomasti toivon, että tämä verkostotyö jatkuu, ja olemme hyvin mielellämme mukana. Saaristoalueet ovat heterogeenisiä mutta samoista asioista puhumme ja meillä löytyy paljon yhteistä, Laurio sanoo.
Lauriota kiinnosti myös asuttavuusanalyysi menetelmänä. Työkalu on kehitetty pienten saariyhteisöjen käytettäväksi mutta suunnitteilla on työkalun soveltaminen, jotta se sopisi myös vähän suurimmille alueille.
– Jos tämä työkalu tulee koko kunnan käyttöön niin ehdottomasti olisin kiinnostunut sitä käyttämään. Sen kautta saa hyvää tietoa ja nimenomaan auttaisi löytämään kehityskohteita.
Koulun ja kylätalon lisäksi ryhmä vieraili kalastaja Janne Herrasen luona, joka kertoi Saimaan kalastuselinkeinosta, tutustui Oravin kyläyhdistykseen sekä maatilatoimintaan Sakari Sallisen johdolla, ja söi yhteisen illallisen Ravintola Ruukinrannassa.
Habitability-hankkeen yhteistyökumppaneina on 11 Leader-ryhmää, mm. SavonLuotsi Leader (Heinävesi, Enonkoski, Savonlinna, Sulkava), Päijänne-Leader (Asikkala) ja Veej’jakaja (Hirvensalmi, Mikkeli, Puumala), sekä Suomen saaret ry. Hanke tekee yhteistyötä myös Suomen kansallisen Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa. Verkosto on kaksikielinen.
Teemaverkoston loppuseminaari järjestetään Turussa 4.–5.12.2023 nimellä Suomen saaristokäräjät: Hyvinvoivat ihmiset – sisävesiltä ulkosaaristoon. Samalla juhlistetaan kansallisen ruohonjuuritason saaristoverkoston perustamista. Suomen saaristokäräjille ovat tervetulleita kaikki saaristolaiset ja saaristoasioista kiinnostuneet. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: abo.fi/asuttavuus.