21.2.2024
SALT-verkostohankkeessa halutaan vahvistaa myönteistä suhdetta kotipaikkakuntaan. Tavoitteena on lisätä osallisuutta sekä vahvistaa lasten ja nuorten saaristo- tai maaseutuidentiteettiä, jotta negatiivinen väestönkehitys pitkällä aikavälillä saataisiin käännettyä.
Bergön koululla on SALT-seinä. Seinällä esitellään koulun metsää, perinteitä, viikon lintu ja koulun digitaalinen herbaario. Esille on nostettu aktiviteetteja, joita on toteutettu tai joita ollaan toteuttamassa SALT – Saaristo ja maaseutu yhteistyössä – Skärgård och landsbygd i samverkan -hankkeessa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja lasten ja nuorten kotiseutuidentiteetin ja osallisuudentunteen vahvistamiseksi. Malleilla pyritään parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Kokonaisvaltaisena, pitkän aikavälin tavoitteena hankkeessa on luoda lapsille vahvat siteet kotipaikkakuntaansa ja halu palata paikkakunnalle aikuisiällä. Hanke pohjautuu Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen pedagogisiin kestävän kehityksen malleihin (Biosfääriakatemia).
Perimmäisenä tavoitteena on löytää tapoja ehkäistä saariston ja maaseudun muuttokatoa. Maalahden kunnassa, johon Bergökin kuuluu, on noin 5 500 asukasta, ja viime vuosina asukasluku on pysynyt melko samansuuruisena; se ei ole noussut muttei juuri laskenutkaan.
Maalahti on yksi SALT-hankkeen pilottikunnista. Bergöllä aktiviteetit on sidottu varhaiskasvatukseen.
– Olemme jakaneet SALT-aktiviteetit eri osa-alueisiin, joista yhteen keskitymme aina yhden lukuvuoden aikana, kertoo apulaispäiväkodinjohtaja Sofia Gästgivar. Sen ansiosta kaikki lapset pääsevät osallisiksi kaikista osa-alueista varhaiskasvatuksensa aikana. Osa-alueet ovat Bergön maantiede, kalalajit ja murresanat, Saaristoammatit ja eläimet sekä Tavat, perinteet ja kasvit.
Maantieteen osa-alueella on vanhempien päiväkotilasten kanssa vierailtu pyörällä tai kävellen useimmissa Bergön kylän eri osissa, ja lasten kodit ja heille muuten tärkeät paikat, kuten uimaranta ja jäätelökioski, on merkitty kotipaikkakunnan kartalle. Nyt toiveena on löytää rahoitusta, jonka avulla päästäisiin käymään taksilla paikoissa, jotka eivät ole pyöräilyetäisyydellä päiväkodista.
– Tullessamme mukaan SALT-hankkeeseen epäröimme aluksi, miten oikein lähtisimme sen kanssa liikkeelle. Mutta huomasin melko nopeasti, että monet aktiviteeteista olivat jo valmiiksi osa varhaiskasvatusta. Nyt niitä toteutetaan järjestelmällisemmin ja niillä on selkeämmät tavoitteet, Gästgivar toteaa.
Bergön koululla keskitytään viiteen eri osa-alueeseen: I) Luonto ja virkistys, II) Bergöllä asuminen, III) Koulutus ja ammatit, IV) Saaristo ja meri sekä V) Historia ja perinteet. Miten nämä aihealueet tarkalleen sisällytetään sujuvasti koulutyöhön, on vielä vähän epäselvää, mutta rehtori Anna-Lena West vakuuttaa, Gästgivarin tavoin, että kyse on käytännössä puitteiden ja rakenteiden luomisesta sille kotiseutukasvatukselle, joka jo nyt eri tavoin on osa opetusta. Bergön kaltaisella pienellä paikkakunnalla on lisäksi ollut helppo osallistaa paikallisyhteisöä lasten aktiviteeteissa. Esimerkiksi meripelastajat ovat kertoneet käyttäytymissäännöistä merellä, ja oppilaat ovat vierailleet 100-vuotiaan bergöläisnaisen luona kuulemassa entisaikojen jouluperinteistä.
– Iso osa toiminnasta tapahtuu ulkona, missä keskustelut oppilaiden kanssa ovat aivan toisenlaisia kuin luokkahuoneessa. Se on todella antoisaa, West kuvailee.
Vöyrin kunta on myös yksi SALT-hankkeen pilottikunnista. Noin 6 400 asukkaan kunta kärsii negatiivisesta väestönkehityksestä, jota monin eri tavoin yritetään saada käännettyä. Vöyrin kunnassa SALT-hankkeen piirissä on keskitytty Maksamaan kunnanosaan, jossa lähestymistapa on poikennut hieman Maalahden toimintatavasta. Täällä vapaa-aikatoimi ja hyvinvointijohtaja Heidi Nyman ovat johtaneet toimintaa, jonka testiryhmänä on toiminut Maksamaan kirkonkylän koulu. Lisäksi kotiseutuyhdistykset ovat osallistuneet toimintaan.
Biosfääriakatemian Kalakamuista inspiroituneina on luotu kulttuurireppu, josta löytyvät muun muassa Kurre-orava ja Harry-jänis, jotka antavat erilaisia tehtäviä ja inspiroivat tarttumaan aktiviteetteihin. Harry kannustaa lukemaan ja kuuntelee mielellään satuja, kun taas Kurre pitää seikkailuista ja tuo mukanaan kartan, johon on merkitty jännittäviä paikkoja Maksamaan alueella, kuten pulkkamäki. Repussa on myös erilaisia välineitä kuten hyppynaru, liitokiekko ja luontobingo.
– Kulttuurireppuja saa lainata kirjastosta, joten kuka tahansa pääsee niitä käyttämään. Suunnitelmissa on laajentaa hanketta niin, että reppuja saadaan kaikkiin kunnanosiin, Nyman kertoo.
Tottesundin kartanon kupeessa kulkevaa Kartanoreittiä (Herrgårdsleden) on täydennetty Kurren kertomuspolulla, jonka varrelta löytyvät 15 julistetta kertovat Maksamaan historiasta. Julisteiden kysymykset inspiroivat myös tekemään omia tutkimuksia.
SALT-verkostohanketta johtaa Åbo Akademin Centret för livslångt läranden osana toimiva Saaristoinstituutti, joka tekee tiivistä yhteistyötä Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen kanssa. Tiina Saaresranta toimii SALT-hankkeen hankejohtajana. SALT-hankkeen pilottivaiheeseen osallistuu neljä kuntaa: Vöyri, Maalahti, Naantali ja Lapinjärvi. Hankkeen rahoituksen ajalle 1.4.2022–30.6.2024 ovat turvanneet Maaseutupolitiikan neuvosto, Saaristoasiain neuvottelukunta ja Svenska kulturfonden.
Saaristoinstituutin verkkosivuilta löytyy muun muassa SALT-hankkeen kaikille avoin materiaalipankki.