Kirjoita tähän hakemasi!

Asuttavuus-työpaja veti tuvan täyteen

Habitability-hankkeen hankehenkilökunta. Vasemmalta Pia Prost, Annina Kainu, Mia Henriksson ja Cecilia Lundberg Åbo Akademin Saaristoinstituutista. Kuvasta puuttuu Christian Plejel Kökarista.

KUVAT: Pekka Tenhonen

”Tupa täyteen” ei ehkä tunnu aivan sopivalta tavoitteelta näin pandemian keskellä, eikä myöskään kun on kyse etätapaamisesta – mutta kokemus oli juuri tämä: tupa oli täynnä uuden Habitability-verkoston ensimmäisessä työpajassa. Sata henkeä seurasi sinnikkäästi koko iltapäivän ajan ohjelmaa, jossa opittiin asuttavuudesta ja Habitability-teemaverkostosta. Verkosto on aloittamassa toimintaansa uuden Habitability – elinvoimaiset ja kestävät saaristo- ja vesistöalueet -hankkeen puitteissa.

 

Pia Prost Åbo Akademin Saaristoinstituutista johtaa hanketta.

– Tavoitteena on elävästi kahdella kielellä toimiva verkosto, joten meitä ilahdutti erityisesti se, että tilaisuuden osallistujien kielijakauma oli hyvin tasainen. Mukana oli osanottajia maantieteellisesti laajalta alueelta: Hailuodosta, Oulusta, Rannikkopohjanmaalta, Turunmaalta, Ahvenanmaalta, Uudenmaan kaikilta alueilta sekä Etelä- ja Pohjois-Savosta, eli muun muassa Mikkelistä, Sulkavalta ja Savonlinnasta. En usko koskaan aiemmin olleeni mukana, kun näin monta saarelaista näin monelta eri alueelta kokoontuu yhteen, Prost sanoo.

Yksi hankkeen päämääristä onkin juuri tapaaminen ja yhteistyön vahvistaminen Suomen eri rannikko- ja vesistöalueiden asukkaiden välillä. Verkostossa voimme huomata, että emme ole arjen haasteidemme kanssa yksin, vaan että esimerkiksi liikenneyhteydet, asukkaiden määrän suuri kausivaihtelu, jätevedenkäsittely ja vesihuolto ovat tyypillisiä haasteita erityisesti saarissa asujille.

– Suomen saaristo- ja vesistöalueet ovat monella tapaa keskenään hyvin erilaisia, mutta meillä on myös paljon yhteistä. Haluamme lisäksi nostaa esille, että yhteisten haasteiden lisäksi meitä yhdistävät myös monet yhteiset mahdollisuudet!

 

Toinen hankkeen päämääristä on perehdyttää asuttavuuskonseptiin (habitability) ja kouluttaa osallistujia käyttämään asuttavuusanalyysia työkaluna elinvoimaisten ja kestävien saariyhteisöjen luomiseen. Malli tulee alun perin Kökarista, jossa Christian Plejel on ollut sen kehittämisen alullepanijana. Plejel onkin mukana Habitability-hankkeessa asuttavuusasiantuntijana.

Asuttavuusanalyysin avulla on mahdollista tunnistaa saariyhteisön vahvuudet ja heikkoudet. Tulosten pohjalta heikkouksia voidaan lähteä korjaamaan, ja vahvuuksia nostaa entistä paremmin esiin.

– Ajatuksena ei ole ainoastaan keskittyä ongelmiin, vaan meidän tulee totta kai myös tuoda esille, mikä kaikki saaristossa on paremmin kuin muualla, Prost sanoo.

Suomessa on reilut 500 vakituisesti asuttua saarta, ja melkein 20 000 ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joissa on osavuosiasukkaita. Prost painottaa, että on tärkeää ottaa osavuosiasukkaat mukaan asuttavuustyöskentelyyn, sillä he ovat tärkeä voimavara, ja heillä on myös suuri vaikutus siihen, miten asuttava saari on.

 

Habitability-hanke on kaksivuotinen, ja sitä rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö Varsinais-Suomen liiton kautta. Nyt toteutettu työpaja oli ensimmäinen kahdeksasta, joista neljä järjestetään lähitapaamisina. Hankkeessa on mukana Saaristoinstituutin lisäksi kaksitoista Leader-ryhmää ja Finlands öar – Suomen saaret -yhdistys. Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on hankkeen aktiivinen yhteistyökumppani. Työpajassa pääsihteeri Elina Auri esitteli neuvottelukunnan toimintaa ja totesi, että Habitability-hanke hyvällä tavalla tukee neuvottelukunnan visiota siitä, että elinvoimaiset saaristoalueet tuovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

– Keskeinen teema valtakunnallisessa saaristo-ohjelmassa on, että saaristoalueet ovat houkuttelevia asuinpaikkoja kaikenikäisille. On tärkeää, että tunnistetaan saaristo- ja vesistöalueiden houkuttelevuustekijöitä, eli veto- ja pitovoimaan vaikuttavia asioita. Habitability-hanke ja asuttavuusanalyysit voivat tukea tässä tunnistamisessa, Auri sanoo.

 

Verkoston seuraava tapaaminen on Hailuodossa 5. huhtikuuta. Silloin teemana on ”paikan identiteetti”, joka on ensimmäinen asuttavuusanalyysin seitsemästä osa-alueesta. Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski kiteytti koko Habitability-hankkeen ajatuksen hyvin toivottaessaan verkoston tervetulleeksi Hailuotoon:

– Ryhdytään yhdessä nostamaan esille ja edistämään saarten asioita!

 

Mukana olevat Leader-ryhmät ja Finlands Öar – Suomen Saaret -yhdistys nimeävät osallistujat neljään lähitapaamiseen, joiden kustannuksista teemaverkosto vastaa. Etätapaamiset ovat ilmaisia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Lisätietoa hankkeesta osoitteessa abo.fi/asuttavuus. Ensimmäisen työpajan materiaalit ja tallenteet.

 

Alla Chistian Plejel selittää kolmessa minuutissa mitä asuttavuus tarkoittaa.