15.6.2020
Varsinais-Suomen pyhiä lähteitä kartoitetaan
Niin sanottuja pyhiä lähteitä tai uhrilähteitä on todennäköisesti ollut jokaisen kylän laidalla. Folkloristi John Björkman on jäljittänyt Lounais-Suomen pyhiä lähteitä.
Tiettyjen lähteiden pitäminen pyhinä tai taianomaisina on lähes yleismaailmallinen ilmiö. Pyhiä lähteitä on ollut runsaasti myös Suomessa, mutta ne on viimeisen sadan vuoden aikana lähes täysin unohdettu.
Åbo Akademin pohjoismaisen folkloristiikan väitöskirjatutkija, John Björkman, on viime vuosina jäljittänyt Lounais-Suomen pyhiä lähteitä arkistoaineistojen ja vanhojen karttojen avulla.
– Tutkin pyhien lähteiden sijaintipaikkoja kylämaisemassa. Suurin osa pyhistä lähteistä näyttää sijainneen metsissä, mutta ne ovat kuitenkin olleet sopivan lähellä kyläkeskuksia, sanoo Björkman, jonka tutkimusta rahoittaa tällä hetkellä Svenska litteratursällskapet.
Pyhiin lähteisiin tai uhrilähteisiin on usein liittynyt tarinoita, uskomuksia ja rituaalista käyttäytymistä. Yleisin uskomuksista on, että lähteen vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Uhraaminen tarkoitti, että lähteeseen tiputettiin kolikko tai neula maksuksi parannuksesta.
– Uhrattavat esineet olivat metallia, luultavasti siksi, että metalliesineet säilyivät hyvin. Uhrattujen kolikoiden ottaminen lähteestä oli kielletty. Siitä rangaistiin sairaudella, jonka parantamiseen esine oli uhrattu, sanoo Björkman.
Kun maailmankuva sekularisoitui, alettiin vanhoja uhrilähteitä pitää terveyslähteinä, joiden ympärille saatettiin rakentaa jopa kokonaisia kylpylaitoksia. Näin kävi muun muassa Turun Kupittaan lähteelle ja Naantalin Birgitanlähteelle, joka sijaitsi Luolalanjärven pohjoisrannalla, mutta on sittemmin jäänyt Naantalin pikatien alle.
Lähteisiin liittyy tiettyjä tarina-aiheita. Lähteeseen on esimerkiksi uponnut härkäpari, joka ilmestyy uudelleen jostakin kauempana olevasta joesta tai merestä, tai piispa Henrik on käyttänyt lähteen vettä pakanoiden kastamiseen. Piispa Henrik -aihe liittyy ainakin Turun Kupittaan lähteeseen, Paraisten Bläsnäsin lähteeseen ja Rymättylän Piispanlähteeseen.
Osa lähteistä tunnetaan myös paikkoina, joihin nuoriso on kokoontunut viettämään juhannusta. Myös Ruotsissa ja katolisessa Irlannissa on usein kokoonnuttu pyhän lähteen ympärille juhannuksen viettoon. Ruotsissa näitä lähteitä nimitetään Johannes-lähteiksi Johannes Kastajan mukaan.
Tähän mennessä Björkman on onnistunut löytämään 30 pyhää lähdettä Varsinais-Suomesta, mutta hänellä on arkistotietoja huomattavasti useammasta lähteestä. Löytyneistä lähteistä ainoastaan seitsemän on kuivunut tai tuhoutunut.
– Todennäköisesti lähes joka kylän laidalla on ollut uhrilähde, arvelee Björkman.
Luettelon pyhistä lähteistä löydät täältä: https://tinyurl.com/yd5m3687 (Tämä Tinyurl vie Google Mapsiin.)
Tunnetko sinä vanhoja parannuslähteitä Turun seudulta? Ota yhteyttä tutkija John Björkmaniin: john.bjorkman@abo.fi.
Lisätietoja:
John Björkman
Väitöskirjatutkija, pohjoismainen folkloristiikka, Åbo Akademi
Sähköposi: john.bjorkman@abo.fi
Puhelin: +358 40 7564 780