3.11.2020
Tutkimuksen avulla parempia eväitä koulunkäyntiin
Yhä useampi lapsi ja nuori on huolestuttavan paljon poissa koulusta, mutta keinoja ongelman ratkaisemiseksi on vain vähän. Åbo Akademin tutkimus pyrkii parantamaan poissaolojen kartoitusta ja kehittämään tukikeinoja oppilaille, joilla on runsaasti koulupoissaoloja.
Koulupoissaolot ovat kasvava ongelma, johon liittyy sosiaalista syrjäytymistä, psyykkistä pahoinvointia ja väärinkäyttöä myöhemmissä elämänvaiheissa. Osa oppilaista käy koulussa vain satunnaisesti, jos lainkaan, toiset taas ovat paikalla mutta eivät osallistu tuntityöskentelyyn tai ovat erittäin ahdistuneita. Koulut panostavat yhä enemmän oppilaiden pitämiseen koulussa, mutta niillä on apunaan hyvin vähän näyttöön perustuvia interventiokeinoja tai järjestelmällisesti kehitettyjä kartoituksia.
Vuoden 2021 alussa Åbo Akademissa käynnistyy tutkimus, jonka puitteissa kartoitetaan lasten koulupoissaoloja Suomessa, ja arvioidaan kolmea kansainvälisessä käytössä ollutta kyselylomaketta, jotka on äskettäin käännetty ruotsiksi ja suomeksi. Tutkimuksen yhteydessä selvitetään myös koronapandemian vaikutuksia oppilaiden vointiin ja koulunkäyntiin.
– Alustavien lukujen perusteella pinnaaminen on säilynyt samalla tasolla 1990-luvun loppupuolelta asti, mutta itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen määrä on kaksinkertaistunut. Haluamme selvittää, selittyykö tämä esimerkiksi ahdistuksen tai psykosomaattisten oireiden, kuten päänsäryn ja vatsakivun, lisääntymisellä, sanoo Katarina Alanko, joka toimii psykologian yliopisto-opettajana Åbo Akademissa sekä projektin vastaavana tutkijana.
Edellä mainituista syistä kotiin jäävät oppilaat ovat usein väliinputoajia, jotka jäävät vaille lastensuojelun tai psykiatristen palveluiden tarjoamaa apua. Vastuu asiasta lankeaa kouluille, jotka eivät voi sivuuttaa vastuutaan oppilaasta samalla tavoin kuin muut tahot.
– Nykyään koulut saavat todella vähän tukea. Meidän tavoitteenamme on lisätä tietoa, jotta kouluissa osattaisiin jatkossa kehittää parempia tukikeinoja ja helpottaa varhaista puuttumista, sanoo Alanko.
– Tätä varten tarvitaan parempia mittareita, ja niiden kehittämiseksi tarvitaan tietoa lasten ajatuksista ja tunteista. Aloitamme kahdesta viimeksi mainitusta.
Tutkimus toteutetaan 7.–9. vuosiluokkien nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistuvat koulut valitaan sattumanvaraisesti Suomen koulujen joukosta. Tutkimus käynnistyy 14.1.2021 verkossa järjestettävällä aloitusseminaarilla, johon osallistuu myös Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Tutkimuksen toteuttamiseksi tutkijat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa, joiden kautta he saavat yhteyden oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa. Osallistuvat koulut pääsevät perehtymään aiheen problematiikkaan, saavat kyselylomakkeen käyttöönsä ja halutessaan myös aihetta koskevan luennon tai opastuksen.
Alanko toivoo, että mahdollisimman moni koulu osallistuu tutkimukseen.
– Osallistumalla koulut pääsevät myötävaikuttamaan poissaoloja käsittelevään tutkimustyöhön ja tilannekuvan hahmottamiseen Suomessa. Siksi on tärkeää saada mukaan mahdollisimman monia kouluja riippumatta siitä, onko juuri niillä poissaoloihin liittyviä ongelmia vai ei.
Lisätietoja:
Katarina Alanko
Psykologian projektitutkija, Åbo Akademi
Puh: +358 44 231 7782
Sähköposti: katarina.alanko@abo.fi