12.10.2023
Tunnistaisitko oikein aurinkolaseja käyttäneen henkilön, jonka näit 20 metrin päästä?
Tuore tutkimusraportti paljastaa, että etäisyys, valaistus ja naamiointi vaikuttavat kriittisesti silminnäkijän tekemän tunnistuksen luotettavuuteen. Åbo Akademin ja New York University Shanghain tutkijat ovat tutkineet yhteistyössä Suomen tiedekeskus Heurekan kanssa, miten kyseiset tekijät vaikuttavat kykyymme tunnistaa henkilöitä myöhemmin. Tutkimusraportti suosittelee, että poliisi ottaa huomioon uusia tekijöitä silminnäkijähavaintoja arvioidessaan.
Tässä laajassa tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea tärkeää tekijää, etäisyyttä, valaistusta ja naamiointia, sekä niiden vaikutusta silminnäkijöiden kykyyn tunnistaa näkemänsä henkilöt myöhemmin oikein. Tutkimuksessa silminnäkijöille annettiin tehtäväksi yrittää tunnistaa jälkikäteen eri etäisyyksiltä (5, 12,5 ja 20 metrin päästä) ja erilaisissa valaistusolosuhteissa (päivänvalossa ja hyvin hämärässä) näkemänsä rikoksentekijät. Tekijät näytettiin sekä ilman kasvojen naamiointia että niin, että he käyttivät naamiointia (aurinkolasit, huppu tai sekä aurinkolasit että huppu).
Tutkimuksen tärkein löydös oli se, että etäisyydellä on ratkaiseva rooli – mitä kauempana henkilö on, sitä vaikeampaa hänet on jälkikäteen tunnistaa oikein. Naamiointi vaikeuttaa tunnistamista myös hyvässä valaistuksessa ja lyhyeltä etäisyydeltä. Muihin kasvojen naamiointitapoihin verrattuna kielteisin vaikutus tunnistamiskykyyn oli aurinkolaseilla.
– Naamioinnilla on merkittävä vaikutus silminnäkijöiden kykyyn tunnistaa tekijä oikein. Jo viiden metrin etäisyydeltä päivänvalossa nähdyn, aurinkolaseja käyttäneen tekijän tunnistaminen myöhemmin on erittäin vaikeaa. Kahdenkymmenen metrin etäisyydeltä heikossa valossa (hyvin hämärässä) nähdyn tekijän tunnistaminen myöhemmin on jo niin vaikeaa, että kasvojen naamioimisen vaikutus on vähäinen. Tuloksemme osoittavat, että jos silminnäkijä näkee aurinkolaseja käyttävän tekijän 20 metrin päästä, on erittäin epätodennäköistä, että hän tunnistaisi tekijän myöhemmin oikein, sanoo New York University Shanghain psykologian apulaistyöelämäprofessori Thomas J. Nyman.
Åbo Akademin oikeuspsykologian työelämäprofessori Julia Korkman korostaa, että tutkimus on ainutlaatuinen esimerkki kansalaistutkimuksesta, sillä siihen osallistui yli 1 300 5–90-vuotiasta henkilöä. Tämä tekee tuloksista luotettavia ja mahdollisesti maailmanlaajuisesti yleistettäviä.
– Tulokset merkitsevät sitä, että meillä on paremmat lähtökohdat arvioida todistajien tunnistusten arvoa, kun huomioidaan etäisyys, valaistus ja kasvojen naamiointi, Korkman sanoo.
Artikkeli: ”The masked villain: the effects of facial masking, distance, lighting, and eyewitness age on eyewitness identification accuracy” (Psychology, Crime & Law).
Linkki: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1068316X.2023.2242999
Lisätietoja antaa:
Thomas J. Nyman, New York University Shanghain psykologian apulaistyöelämäprofessori
S-posti: tn1175@nyu.edu
