5.2.2021
Tohtorinväitös solubiologian ja syöpätutkimuksen alalta
M.Sc. Farid Siddiquin väitöskirja solubiologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa perjantaina 12.2.2021.
Väitöskirjan otsikkona on Development of Novel Drugs Targeting Chaperones of Oncogenic K-Ras.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy. Vuonna 2018 todettiin noin 9,6 miljoonaa syövän aiheuttamaa kuolemaa. Syöpä johtuu yhden tai useamman geenin mutaatioista, jolloin normaalit solut muuttuvat syöpäsoluiksi. Mutaatiot RAS-geeneissä yhdistetään vuosittain noin 3,4 miljoonaan uuteen syöpätapaukseen maailmassa. Syövän syntyminen on monivaiheinen prosessi, jossa syöpä kehittyy ei-pahanlaatuisesta asteittain pahanlaatuiseksi. Sekä normaalit solut että syöpäsolut koordinoivat monia solunsisäisiä prosesseja voidakseen kasvaa ja jakaantua. Näihin prosesseihin kuuluvat monenlaiset proteiinien väliset vuorovaikutukset, joita tarvitaan solun metabolian muutoksiin, useisiin signalointireitteihin, biomolekyylien liikkumiseen ja proteiinien organisoitumiseen solukalvolla. Näiden prosessien vääränlainen säätely voi johtaa syövän syntymiseen.
RAS-geenit ovat mutatoituneet noin 19 % syövistä, ja KRAS-geeni on yleisimmin mutatoitunut geeni syövissä. K-Ras-proteiinin farnesylaatio on tärkeää sen oikeanlaiselle ankkuroitumiselle solukalvoon. Farnesyloitu K-Ras vuorovaikuttaa kuljetusproteiini PDE6D:n kanssa, joka auttaa K-Ras:in kulkeutumisessa solukalvolle. Solukalvolla lukuisat proteiinit, mm. nanoklusteroitumisen avustajaproteiini galectin-3 sekä Raf-proteiini, säätelevät K-Ras:in aktiivisuutta.
Väitöskirjatyössäni löysin kaksi erityyppistä yhdistettä, jotka estävät onkogeenisen K-Ras:in kulkeutumisen tai organisoitumisen solukalvolle. Ensiksi kehitimme ja karakterisoimme uusia yhdisteitä, jotka spesifisesti estävät K-Ras:in ja kuljetusproteiini PDE6D:n välisen vuorovaikutuksen. Toisessa osassa selvitimme, että Hsp90/Cdc37 -proteiinikompleksin inhiboiminen esti K-Ras:in aktiivisuutta alentamalla Raf- ja galectin-3 -proteiinien tasoja, ja löysimme uusia Hsp90/Cdc37 -proteiinikompleksin inhibiittoreita.
Farid Siddiqui väittelee tohtoriksi Åbo Akademissa perjantaina 12. helmikuuta 2021 klo 13.Vastaväittäjänä toimii professori Krishnaraj Rajalingam, UMC-Mainz, Johannes Gutenberg-Universität, Mainz, Saksa ja kustoksena dosentti Annika Meinander, Åbo Akademi.
Yleisö on tervetullut seuraamaan väitöstilaisuutta etänä tämän linkin kautta. Käytännön ohjeet alla.
Farid Ahmad Siddiqui on syntynyt 10.7.1984 Feel Nagarissa, Shahjahanpurissa, Intiassa. Hän suoritti biotekniikan Master of Science -tutkinnon 2011 Punjab Technical Universityssä, Punjabissa, Intiassa.
Farid Siddiqui on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 046 888 1512 ja sähköpostitse osoitteesta farid.siddiqui@abo.fi.
Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa.
Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan väittelijästä. Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä.
Käytännön ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä
Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.
Tilaisuuden lopussa yleisö saa mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jos sinulla on kysymys, ilmoita siitä käyttämällä ”Raise Hand” -toimintoa. Valmistaudu etukäteen: varmista, että tietokoneessasi on mikrofoni, tai muotoile kysymys valmiiksi tekstitiedostoon, josta sitten voit kopioda sen Zoomin keskusteluosioon kun saat luvan kysymyksen esittämiseen.