6.9.2019
Tohtorinväitös lukutaitoa edistävistä kielileikkiohjelmista
KL Ann-Christina Kjeldsenin väitöskirja logopedian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa 14.9.2019.
Väitöskirjan otsikkona on The Nordic Model: Language games promoting literacy skills – a 10 year phonological intervention follow-up from kindergarten to grade 9.
Koulun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen. Koska lasten taidolliset esivalmiudet kuitenkin vaihtelevat, tarvitaan välineitä, jotka auttavat heitä kirjoitetun kielen kohtaamisessa. Runsaat 30 vuotta sitten Ingvar Lundberg kollegoineen toteutti tanskalaisella Bornholmin saarella uraauurtavan intervention esikoululaisilla. Tutkijoiden systemaattinen kielileikkiohjelma osoitti, että on mahdollista ehkäistä sellaisia lukemisen vaikeuksia, jotka muutoin aiheuttavat sen, että osa lapsista jää oppimisessa muista jälkeen heti koulun alussa. Väitöskirja koostuu Lundbergin klassisen tutkimuksen osin mukautetusta toistosta ja sen jatkamisesta aina peruskoulun loppuun asti. Osatutkimukset tehtiin vuosina 1997–2007 Ahvenanmaan maakunnan esikouluissa ja kouluissa.
Harjaannuttamisohjelma koostui (meta)kielellisistä leikeistä ja harjoituksista, joihin 6–7-vuotiaat lapset osallistuivat 15–20 minuutin ajan päivittäin koko esikouluvuoden sekä kahden ensimmäisen koulukuukauden ajan. Ohjelmalla oli hierarkkisesti etenevä vaikeusjärjestys.
Tutkimus osoitti, että Lundbergin ym. (1988) menetelmä tuottaa saman tuloksen myös lyhennettynä 60% versiona. Harjaannuttamisesta hyötyivät sekä norminmukaisesti oppivat, että sellaiset oppilaat, joilla esikoulun alussa oli todettu koholla oleva lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen riski. Huomiota herättävä tulos oli, että harjaannuttamiseen osallistuneilla oppilailla lukivaikeuksien esiintyvyys oli koko 1.–9. lk ajan noin puolet vähäisempi kuin verrokkiryhmällä. Koko harjaannuttamisryhmän tasolla todettiin positiivinen vaikutus lukemisen sujuvuuteen 6. lk asti sekä luetun ymmärtämiseen 9. lk asti.
Pitkittäistutkimuksen tulokset korostavat harjaannuttamisohjelman systemaattisen rakenteen tärkeyttä sekä sitä, että se kannattaa toteuttaa samanaikaisesti koko esikoululuokalle osana ryhmän päivittäistä toimintaa, josta vastaavat omat lastentarhanopettajat. Täten ohjelma on kustannustehokas yhteiskunnalle. Varsinaisia voittajia olivat ne lapset, joilla alussa todettiin lukivaikeutta ennakoiva riski, mutta jotka esikoulun aikainen harjaannuttaminen nosti keskimääräiselle lukemisen ja kirjoittamisen tasolle koulun alusta lähtien. On todennäköistä, että näiden lasten saama etu ulottuu aina aikuisikään asti, koska he välttivät koulun aikaisiin lukivaikeuksiin usein liittyvän minäkuvan heikkenemisen ja siitä seuraavat ulkopuolisuuden tunteet.
Ann-Christina Kjeldsen väittelee tohtoriksi 14. syyskuuta 2019 klo 12 osoitteessa Auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. Vastaväittäjänä toimii professori Finn Egil Tønnesen, Universitet i Stavanger, Norja ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Niemi, Turun yliopisto.
Ann-Christina Kjeldsen on syntynyt 1.5.1954 Helsingissä. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1973 Nya svenska samskolan -lukiossa, Helsingissä, sekä KM-tutkinnon 2000 että KL-tutkinnon 2003 Åbo Akademissa.
Ann-Christina Kjeldsen on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 045 7342 5670 ja sähköpostitse osoitteesta ann-christina.kjeldsen@abo.fi.
Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa:
www.doria.fi/handle/10024/170253?locale=lfi
Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan väittelijästä.
Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä.