8.11.2019
Tohtorinväitös Helsingissä puhuttavasta ruotsista
FM Sarah Wiknerin väitöskirja ruotsin kielen alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa 15.11.2019.
Väitöskirjan otsikkona on Svenskan i Helsingfors. Uppfattningar, perception och variation.
Väitöskirjassa tutkitaan Helsingissä 2010-luvulla puhuttavaa ruotsia erilaisista näkökulmista. Keskiössä ovat ihmisten käsitykset Helsingissä puhuttavasta ruotsista, Helsingin ruotsin puhekielen variaatio sekä käsitysten ja variaation välinen suhde. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia käsityksiä eri puolilta Suomea kotoisin olevilla ihmisillä on Helsingin ruotsin puhekielestä, mitkä kielenpirteet he liittävät Helsingin ruotsiin ja miten kyseiset kielenpiirteet todellisuudessa varioivat puheessa. Tutkimusaineistona ovat haastattelut, kuuntelutestit ja arkikeskusteluista tehdyt äänitallenteet.
Tutkimus osoittaa, että Helsingissä puhuttavaa ruotsia ei voida kuvata yhtenäisenä varieteettina. Ei ole olemassa yhtä ”Helsingin ruotsia”, vaan ruotsia puhutaan Helsingissä monella eri tavalla. Tulosten perusteella voidaan erottaa kolme puhetapaa, kolme sosiaalista tyyliä, mutta todennäköisesti on olemassa myös muita. Sosiaaliset tyylit liittyvät pohjimmiltaan yksilön identiteettiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin.
Väitöskirja osoittaa myös sen, että on olemassa kielenpiirteitä, jotka poikkeuksetta mielletään ”helsinkiläisiksi” ja joita ei koskaan liitetä mihinkään muuhun alueeseen. Nämä kielenpiirteet toimivat näin paikkaindekseinä. Kyseiset piirteet ovat konsonantin keston pidentäminen tietyssä äänneympäristössä (esim. ”baakka”, leipoa), vokaalin keston pidentäminen sananloppuisen r:n kadon yhteydessä (esim. ”jag talaa”, minä puhun), narina ja nasaalisuus. Useimmiten näitä piirteitä ei kuitenkaan liitetä pelkästään Helsinkiin paikkana, vaan samalla myös erilaisiin sosiaalisiin merkityksiin. Sosiaaliset merkitykset eivät ole kaikille ihmisille samoja vaan riippuvat henkilökohtaisista kokemuksista. Pitkät konsonantit voidaan esimerkiksi liittää korkeaan sivistystasoon, mutta ne voivat herättää myös joissakin negatiivisa asenteita. Tämä puolestaan viittaa siihen, että käsitys pitkistä konsonanteista prestiisipiirteenä on muuttumassa.
Sarah Wikner väittelee tohtoriksi perjantaina 15. marraskuuta 2019 klo 13 osoitteessa auditorio Ringbom, Axelia, Piispankatu 8, Turku. Vastaväittäjänä toimii professori Catrin Norrby, Tukholman yliopisto, Ruotsi, ja kustoksena professori Saara Haapamäki, Åbo Akademi.
Sarah Charlotta Wikner (o.s. Kvarnström) on syntynyt 3.9.1987 Kirkkonummella. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 2006 Kyrkslätts gymnasium -lukiossa, ja FM-tutkinnon 2011 Åbo Akademissa.
Sarah Wikner on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 040 743 7400 ja sähköpostitse osoitteesta sarah.wikner@abo.fi.
Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa:
www.doria.fi/handle/10024/172785?locale=lfi.
Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan väittelijästä.
Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä.