8.3.2023
Suomalaiset päiväkotilapset saavat kuunnella ääneen lukemista useammin kuin pohjoismaiset naapurinsa
Pohjoismaiset päiväkotilapset saavat usein kuunnella satuja, mutta heillä voisi olla vieläkin enemmän mahdollisuuksia harjoitella kirjoittamista. Tämän osoittaa pohjoismaisten varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa tehty tutkimus, joka viittaa myös siihen, että varhaiset luku- ja kirjoitusharjoitukset ovat useimmiten suunnittelemattomia ja opettajien tapa toteuttaa ääneen lukemista on maiden välillä erilainen. Tutkimuksen suorittivat muun muassa Åbo Akademin ja Taalainmaan korkeakoulun (Högskolan Dalarna) tutkijat.
Tutkimukseen osallistuneista 222:sta varhaiskasvatuksen opettajasta suurin osa (77 %) kertoi lukeneensa satukirjoja ääneen vähintään kolme kertaa viikossa, mutta lähes puolet (45,5 %) kertoi järjestäneensä kirjoitusharjoituksia vain harvoin tai ei koskaan ja sisällyttäneensä vain harvoin kirjoitusharjoituksia lasten leikkeihin.
Tutkimus osoitti, että suomalaisissa päiväkodeissa lapsille luettiin ääneen usein päivittäin mutta Ruotsissa ja Norjassa vain harvoin. Eroa ei ilmennyt siinä, lukivatko varhaiskasvattajat useammin vai harvemmin lasten iästä riippuen, mutta sen sijaan ryhmän koolla osoittautui olevan merkitystä. Esimerkiksi norjalaiset opettajat lukivat useammin mieluummin pienryhmille (1–3 lasta) kuin suuremmille ryhmille (7–9 lasta), kun taas ruotsalaiset ja suomalaiset opettajat eivät tehneet samanlaista eroa ryhmäkokojen suhteen.
Tutkimuksen mukaan kirjoitusharjoitusten määrä oli yhteydessä lasten ikään, eli mitä nuorempia lapset olivat, sitä harvemmin opettajat organisoivat kirjoittamiseen liittyvää toimintaa. Valtaosa (61 %) opettajista ei järjestänyt kirjoitusharjoituksia alle kolmevuotiaille, ja reilu kolmannes (37 %) järjesti joskus kirjoitusharjoituksia yli kolmevuotiaiden lasten kanssa. Maiden välillä ei ollut suuria eroja siinä, kuinka usein varhaiskasvattajat järjestivät lapsille kirjoitusharjoituksia.
– Tutkimuksemme tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset varhaiskasvatuksen opettajat työskentelevät lasten varhaiseen luku- ja kirjoitustaidon opetukseen liittyen. Vaikka esikoulunopettajat korostivat tutkimuksessamme lasten kiinnostuksen ja näkökulmien tärkeyttä, heiltä näyttää puuttuvan välineitä yhdistää ne varhaiseen lukemisen ja kirjoittamisen opetukseen. Yksi tapa on saada kirjat ja kirjoittaminen osaksi spontaania tai suunniteltua leikkitoimintaa, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia saada lapset mukaan varhaiseen kirjakielen oppimiseen, sanoo Sofie Tjäru, Åbo Akademin varhaiseen oppimiseen suuntautunut kasvatustieteen tohtorikoulutettava ja yliopisto-opettaja.
Pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa vapaata leikkiä sekä lasten omia aloitteita ja toimintaa pidetään ratkaisevan tärkeinä lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan varhaisen lukemisen ja kirjoittamisen kehittäminen perustuu leikin ja suunnitellun toiminnan yhdistämiseen. Tutkijat ehdottavat, että varhaiskasvatuksen henkilöstö voisi esimerkiksi antaa lapsille mahdollisuuksia tutustua ääneen lukemisen aikana useisiin erilaisiin tekstityyppeihin ja suunnitella kirjoittamista osaksi lasten arkea leikkien muodossa.
Tutkimukseen sisältyi 222 varhaiskasvatuksen opettajan kyselyvastausta: tutkimukseen osallistui Suomesta 52, Norjasta 91 ja Ruotsista 79 opettajaa, jotka työskentelivät 1–5-vuotiaiden lasten kanssa. Aineisto kerättiin marraskuun 2019 ja marraskuun 2020 välisenä aikana. Tutkimus on julkaistu Scandinavian journal of educational research -julkaisussa ja luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2023.2175243?scroll=top&needAccess=true&role=tab.
Lisätietoja:
Professori Tarja Alatalo, Taalainmaan korkeakoulu (Högskolan Dalarna), Ruotsi
Puhelin: +46 23 77 84 87
Sähköposti: tao@du.se
Sofie Tjäru, kasvatustieteen yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettava, suuntautuminen varhaiseen oppimiseen, Åbo Akademi
Puhelin: +358 46 920 1036
Sähköposti: sofie.tjaru@abo.fi