Ajankohtaista

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on potentiaalia siniseksi vyöhykkeeksi

Ruotsinkielinen Pohjanmaa saattaa mahdollisesti olla sininen vyöhyke, jolla esiintyy tekijöitä kuten väestön korkea elinikä, hyvä terveys ja tunnettujen sinisten vyöhykkeiden kaltaiset elämäntavat. Sen sijaan Ahvenanmaa, jonka asukkailla on korkein elinikä ja paras terveys, ei täytä sinisen vyöhykkeen elämäntapaperiaatteita – muutoin kuin viihtyisän ympäristön osalta, kertoo Åbo Akademin tutkimus.

Sininen vyöhyke on maantieteellinen alue, jossa poikkeuksellisen suuri osa ihmisistä elää huomattavasti pidempään kuin muualla maailmassa. Alun perin siniset vyöhykkeet olivat vain väestötieteellisiä tutkimusalueita, mutta niihin on sittemmin alettu sisällyttää myös elämäntapa- ja terveystutkimuksia. Sinisten vyöhykkeiden yhteisiä elämäntapatekijöitä ovat esimerkiksi terveellinen ruokavalio, säännöllinen mutta kohtuullinen fyysinen aktiivisuus, vahvat sosiaaliset siteet ja elämän merkityksellisyyden tunne. Tunnettuja sinisiä vyöhykkeitä ovat esimerkiksi Italian Ogliastra, Kreikan Ikaria, Japanin Okinawa ja Ranskalle kuuluva Martiniquen saari.

Nyt julkaistu tutkimus toteutettiin eri elinikiä edustavilla Länsi-Suomen alueilla, ja siinä tutkitaan eroja sinisten vyöhykkeiden laajojen, terveyttä edistävien elämäntapaperiaatteiden noudattamisessa kaksikielisellä Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Ahvenanmaalla ja suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös alueellisiin terveyseroihin.

Potentiaalinen sininen vyöhyke Pohjanmaalla

Tulokset osoittavat, että Pohjanmaan ruotsinkielisessä osassa terveys on hyvällä tasolla, alue saavuttaa suhteellisen korkeat pisteet terveyttä edistävistä elämäntavoista ja siellä noudatetaan sinisen vyöhykkeen elämäntapoja. Näitä maan osia voidaan pitää potentiaalisena pitkän eliniän sinisenä vyöhykkeenä, vaikka lisää demografista tutkimusta tarvitaan. Pohjanmaan suomenkielinen osa poikkesi eniten sinisen vyöhykkeen elämäntavoista.

– Eliniän, terveyden ja elämäntapojen välinen mahdollinen yhteys voi vaihdella eri kulttuurisissa, poliittisissa, sosiaalisissa ja taloudellisissa yhteyksissä eri alueiden välillä. Tässä tapauksessa tarvitsemme lisää väestötieteellistä tutkimusta, jotta Pohjanmaan ja erityisesti ruotsinkielisen väestön poikkeuksellinen elinikä voidaan vahvistaa, sanoo Sarah Åkerman, sosiaalipolitiikan tutkijatohtori ja vastuututkija Åbo Akademin Blå Zoner i Norden -hankkeessa (Siniset vyöhykkeet Pohjoismaissa).

Etelä-Pohjanmaalla eletään terveellisesti, mutta asukkaiden terveydentila on heikoin

Tulokset eivät osoita selkeitä kaavoja eliniän, terveyttä edistävien elämäntapojen ja terveydentilan alueellisissa eroissa. Ahvenanmaalla oli korkein elinikä ja paras terveys, mutta se poikkesi useista elämäntapaperiaatteista, jotka tyypillisesti liitetään pitkäikäisiin väestöryhmiin. Tämä viittaa siihen, että elinikään ja terveyteen Ahvenanmaalla voivat vaikuttaa muut tekijät.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla esiintyi eniten terveyttä edistäviä elämäntapoja, mutta alueena Etelä-Pohjanmaan elinikä oli muita tutkittuja alueita alhaisempi. Heikointa terveys oli Etelä-Pohjanmaalla, mutta alueella noudatettiin sinisen vyöhykkeen elämäntapoja yhtä paljon kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

– Pitkää elämää pidetään yleensä hyvän terveyden äärimmäisenä ilmentymänä, vaikka korkea elinikä ei välttämättä kulje käsi kädessä hyvän terveyden tai terveyttä edistävien elämäntapojen kanssa. Nyky-yhteiskunta painottaa yhä enemmän terveellisiä elämäntapoja sekä yksilön että koko yhteiskunnan tasolla, jotta ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve siirtyisi myöhemmäksi. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että terveys ja elämäntavat eivät välttämättä liity toisiinsa aluetasolla. Tämän perusteella on tarpeen jatkaa tutkimusta siitä, miten elämäntavoilla voidaan edistää hyvää ikääntymistä.

Blå Zoner i Norden -hanke on käynnissä 30.6.2026 asti, ja sitä rahoittavat Svenska Kulturfonden ja Svensk-Österbottniska Samfundet. Tutkimus toteutettiin kansallisten tilastojen sekä Gerontologinen alueellinen tietokanta (GERDA) -hankkeen kyselytutkimustietojen avulla. Kyselyyn vastasi viime kierroksella (2021/2022) runsaat 12 000 vuosina 1930, 1935, 1940, 1945, 1950 tai 1955 syntynyttä henkilöä.

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä aikakausjulkaisussa Journal of Aging Research, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. 

Lisätietoja:
Sarah Åkerman, sosiaalipolitiikan tutkijatohtori
Puh: +358 504771776
Sähköposti: sarah.akerman@abo.fi

Mukana tutkijoina olivat Fredrica Nyqvist (Åbo Akademi), Dorly Deeg (Amsterdamin yliopisto), Erika Boman (Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu/Uumajan yliopisto), Johan Niklasson (Uumajan yliopisto) sekä Yngve Gustafson (Uumajan yliopisto).