Ajankohtaista
Miten ja missä meillä on varaa asua, kun tulevaisuuden rakentaminen muuttuu
Miten tulemme asumaan tulevaisuudessa? Ovatko kotimme ilmastoystävällisiä, älykkäitä ja täynnä uutta teknologiaa, vai uhkaavatko ne kallistua niin paljon, että vain harvoilla on niihin varaa? Uusi tutkimus osoittaa, että rakennusala on ratkaisevien valintojen edessä – valintojen, joilla voi olla suuria seurauksia sekä yhteiskunnalle että yksittäisten ihmisten arjelle.
Kansainvälisessä tutkimuksessa analysoidaan Euroopan rakennussektoria ja sen mahdollista kehitystä vuoteen 2040 saakka. Tuloksena esitetään neljä tulevaisuuden skenaariota, jotka näyttävät, miten erilaiset painotukset voivat johtaa täysin erilaisiin yhteiskuntiin.
Rakennus- ja kiinteistöala on yksi Euroopan suurimmista ilmastopäästöjen lähteistä. Samalla kun monissa kaupungeissa on asuntopula, uudisrakentamisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Ala on siis paineen alla useasta suunnasta yhtä aikaa.
– Keskeinen havainto on, ettei ole olemassa yhtä helppoa ratkaisua. Kestävä rakentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi korkeampia kustannuksia ainakin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta halvempi rakentaminen voi johtaa heikompaan laatuun tai suurempaan ilmastovaikutukseen. Kyse on tasapainosta, jossa poliittiset päätökset, teknologinen kehitys ja taloudelliset kannustimet yhdessä määrittävät suunnan, sanoo Ignat Kulkov, teollisuustalouden projektitutkija Åbo Akademissa ja postdoc-tutkija Mälardalenin yliopiston (MDU) tekniikan laitoksella, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Neljä mahdollista tulevaisuusskenaariota
Yhdessä skenaariossa suuret teknologiayritykset ottavat yhä suuremman roolin rakentamisessa. Talot tuotetaan teollisesti ja myydään palveluina tuotteiden sijaan. Tämä voi nopeuttaa ja tehostaa rakentamista, mutta myös keskittää valtaa harvoille toimijoille.
Toisessa skenaariossa kestävyys on keskiössä. Materiaaleja kierrätetään laajassa mittakaavassa ja rakennukset suunnitellaan purettaviksi ja uudelleen koottaviksi. Ilmastovaikutus pienenee merkittävästi, mutta kustannukset voivat nousta.
Kolmannessa skenaariossa valtio ottaa aiempaa aktiivisemman roolin asuntorakentamisessa. Tämä voi helpottaa kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta, mutta samalla vähentää joustavuutta ja innovatiivisuutta alalla.
Neljäs skenaario perustuu nopeaan kehitykseen energia-alalla. Halpa ja fossiiliton energia muuttaa pelisääntöjä, ja huomio siirtyy rakennuksista energiajärjestelmiin.
Valintamme ratkaisevat
Vaikka skenaariot käsittelevät suuria järjestelmätason kysymyksiä, niillä on hyvin konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkeen. Se, miten asumme ja mihin meillä on varaa, muuttuu suoraan.
Foto: Åbo Akademis bildbank
– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhä useampi siirtyy omistamisesta vuokraamiseen tai että asunnoista tulee teknologiapainotteisempia ja verkottuneempia. Se voi tarkoittaa myös sitä, että ilmastoystävälliset materiaalit ja ratkaisut muuttuvat standardiksi, mutta kaikki riippuu tämän päivän valinnoista.
Raportti nostaa esiin kolme ratkaisevaa kysymystä, jotka muovaavat tulevaisuutta:
Kuka ohjaa kehitystä: markkinat, valtio vai uudet yhteistyömallit?
Mitä ratkaisuja tulisi priorisoida: teknologista innovaatiota, kiertotaloutta vai energiajärjestelmiä?
Miten muutoksen kustannukset jaetaan?
Vastaukset eivät ratkaise vain rakennusalan kehitystä vaan myös sen, miltä kaupunkimme näyttävät, kuinka kestäviä ne ovat ja kenellä on varaa asua niissä.
– On helppo ajatella asuntoja staattisina: neljä seinää ja katto. Todellisuudessa ne ovat osa paljon suurempaa järjestelmää, jossa ilmasto, talous, teknologia ja politiikka kohtaavat. Siksi rakennusalalla on keskeinen rooli siirtymässä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Se, miten rakennamme tänään, vaikuttaa paitsi huomisen päästöihin myös siihen, miten elämme pitkälle tulevaisuuteen.
Tulokset ovat erittäin relevantteja Suomelle
Suomi kohtaa samat suuret murroshaasteet kuin muu maailma. Näitä ovat fossiilisten polttoaineiden alasajo, kohtuuhintaiset asunnot, digitalisaatio, kiertotalous, työvoimapula ja tarve uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa. Suomelle erityistä on kuitenkin alueellinen rakenne.
– Suurissa kaupungeissa kysymys on siitä, miten yhdistää kohtuuhintaiset asunnot, tiiviys, monipuoliset kaupunginosat ja vähähiilinen rakentaminen. Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa haasteet liittyvät enemmän korjausrakentamiseen, energiatehokkuuteen, rakennusten uudelleenkäyttöön ja elinvoimaisten yhteisöjen ylläpitämiseen väestömuutoksista huolimatta. Tärkein johtopäätös on, että asumisen muodot ja omistusmallit eivät ole toissijaisia kysymyksiä. Niillä on suuri vaikutus siihen, johtaako vihreä siirtymä myös kohtuuhintaisiin ja sosiaalisesti kestäviin yhteisöihin.
Pitkäjänteisempää ja joustavampaa suunnittelua
Tutkimus osoittaa, että kaikki rakennus- ja asuntosektorin toimijat – arkkitehdeistä ja rakennusyrityksistä asunnonostajiin ja päättäjiin – joutuvat toimimaan entistä epävarmemmassa ja nopeammin muuttuvassa tulevaisuudessa.
Keskeinen suositus on toimia pitkäjänteisemmin ja joustavammin. Investoinnit, sääntely ja kulutusvalinnat tulisi suunnitella toimimaan useissa mahdollisissa kehityspoluissa. Asuntomarkkinoiden eriarvoistumisen välttämiseksi tutkijat korostavat ilmastokestävyyden ja taloudellisen saavutettavuuden yhdistämistä.
– Markkinatoimijoille tämä tarkoittaa uusien liiketoimintamallien ja teknisten ratkaisujen kehittämistä, kun taas päättäjien on luotava vakaat ja selkeät pelisäännöt. Myös asunnonostajat ovat tärkeä osa muutosta kysyessään kestäviä ja resurssitehokkaita asumisratkaisuja. Nämä valinnat yhdessä määrittävät sen, millaisia tulevaisuuden kodit ovat – ja kenellä on varaa asua niissä.
Tutkimus ”Building industry in 2040: An explorative scenario analysis of alternative sustainability pathways” on julkaistu ScienceDirectissä ja on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
Lisätietoja antaa:
Ignat Kulkov, projektitutkija, Åbo Akademi
Puh. +358 44 36 294 63 (vastaa englanniksi)
