
Ajankohtaista
Maailmanlaajuista yhteistyötä merten puolesta
”Vaikka asuisimme tuhansien kilometrien päässä rannikolta, merten tila vaikuttaa meihin kaikkiin sään, elintarviketuotannon ja ekosysteemipalveluiden kautta. Terve meri mahdollistaa vakaamman ilmaston ja paremmat elinolosuhteet”, sanoo Leonardo Valenzuela Pérez.
Kestävän meritieteen keskus (SOS) järjesti vuosikokouksensa Kasnäsissä syyskuussa 2025. Kokous toi tutkijoita ja yhteistyökumppaneita yhteen keskustelemaan tulevaisuuden meri- ja ilmastotoimista.
SOS on Åbo Akademin huippuyksikkö, joka tutkii monitieteellisesti ihmistoiminnan vaikutuksia meriin. SOS yhdistelee muun muassa biologian, kemian, oikeustieteen ja valtiotieteen asiantuntemusta selvittääkseen meriympäristöissä tapahtuvia muutoksia. Erityisenä painopisteenä ovat Saaristomeri ja Ahvenanmaan saaristo. Näillä alueilla SOS tutkii ihmistoiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä sitä, miten muutokset puolestaan vaikuttavat yhteiskunnan siirtymiseen kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Keskusta rahoittaa Åbo Akademin säätiö.
SOS:ssa on käynnistynyt toinen toimintavuosi. Keskusta johtava Anna Törnroos-Remes kertoo, että SOS on kehittynyt voimakkaasti vuonna 2024 käynnistyneen toiminnan alkuajoista.
– Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että lähes puolet Kasnäsin kokouksen osallistujista tuli yliopiston ulkopuolelta. Tämä osoittaa, että työmme on kiinnostavaa ja merkityksellistä, Anna Törnroos sanoo.


Yksi vuosikokouksen pääpuhujista oli Leonardo Valenzuela Pérez, Ocean Visionsin kansainvälisten kumppanuuksien johtaja Yhdysvalloista.
Ocean Visions on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii kehittämään ratkaisuja toisiinsa kytkeytyviin ilmasto- ja merikriiseihin. Järjestö tarjoaa alustan tutkimuskentän, politiikan ja käytännön toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle ja tuo eri alojen toimijoita yhteen kehittämään kestäviä ja maailmanlaajuisesti hyödynnettäviä menetelmiä.
Leonardo Valenzuela Pérez johtaa YK:n merentutkimuksen vuosikymmeneen kuuluvaa meriekosysteemeihin keskittyvää Global Ecosystem for Ocean Solutions (GEOS) -ohjelmaa. GEOS edistää tutkijoiden, yhteiskunnallisten toimijoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on löytää tieteellisiä ratkaisuja mereen liittyviin ilmastohaasteisiin.
Åbo Akademin Kestävän meritieteen keskus tunnustettiin aiemmin tänä vuonna virallisesti YK:n niin sanotuksi Ocean Decade Action -hankkeeksi. GEOS-yhteistyön kautta SOS osallistuu maailmanlaajuiseen työhön, jonka tavoitteena on kehittää kestävää ja sietokykyistä merta tukevia ratkaisuja YK:n tavoitteiden mukaisesti.
– Olemme hyvin ylpeitä saadessamme olla osana YK:n merentutkimuksen vuosikymmentä. Ohjelma tarjoaa SOS:lle enemmän näkyvyyttä ja lisää mahdollisuuksia osallistua laajempiin hankkeisiin, minkä lisäksi se on tärkeä kansainvälinen kanava ja yhteistyöalusta, Anna Törnroos sanoo.
Meri ja ilmasto kuuluvat yhteen
– Merentutkimuksen vuosikymmenen tarkoituksena on vauhdittaa mereen liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman puitteissa on muodostettu haasteita, joissa meri on olennaisessa asemassa – ja monet niistä muistuttavat YK:n maailmanlaajuisia kestävän kehityksen tavoitteita. Me Ocean Visionsissa keskitymme erityisesti ilmastoon eli viidenteen haasteeseen, joka koskee meren ja ilmaston välisen yhteyden ymmärtämistä. Olemme kuitenkin mukana myös muilla osa-alueilla, sillä ilmastohaasteeseen vastaaminen vaatii lisää tiedettä, kehittynyttä sinistä taloutta ja avointa tiedonsaantia, Leonardo Valenzuela Pérez sanoo.
– On tärkeää edistää valtamerten ymmärrystä ja tuntemusta, jotta yhä useammat ymmärtäisivät meren olevan keskeinen osa ilmastokysymystä. Tarvitsemme lisää sitoutuneita tutkijoita, insinöörejä ja päättäjiä. Tarkoituksena on parantaa tiedon saavutettavuutta ja rakentaa meren ja ilmaston teemojen ympärille entistäkin laajempi yhteisö.


Leonardo Valenzuela Pérezin mukaan merkittävä haaste on ollut se, että ilmasto- ja merialan toimijat ovat pitkään työskennelleet erillään toisistaan ja keskittyneet hieman eri asioihin.
– Merentutkimuksen vuosikymmenen myötä on syntynyt aivan uusi yhteisö. Yhä useammat tutkijat mieltävät itsensä meren ja ilmaston tutkijoiksi, ja yhdessä he muodostavat uskomattoman voimakkaan yhteisön, johon kuuluu lahjakkaita meritieteilijöitä, kemian alan merentutkijoita, meribiologeja ja ilmastostrategian asiantuntijoita. Yhdessä he pyrkivät muodostamaan uuden tutkimuskentän, jossa meri ja ilmasto nähdään yhtenä yhteisenä haasteena, sanoo Leonardo Valenzuela Pérez.
Miten paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat saadaan mielekkäästi mukaan maailmanlaajuiseen aloitteeseen?
– Monesti paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat ovat jo valmiita osallistumaan hankkeisiin, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan niiden taloudellisiin etuihin. Washingtonin osavaltiossa alkuperäiskansat tekevät yhteistyötä tutkijoiden ja teknologiayritysten kanssa simpukkaviljelmiä uhkaavan meren happamoitumisen torjumiseksi. Suomessa Saamelaiskäräjät on aktiivinen toimija ilmastoasioissa. Myös kalastajat ovat tärkeä ryhmä, sillä he näkevät muutosten vaikutukset suoraan saaliissaan. Monilla alueilla on jo paikallisia johtajia, innovoijia ja hankkeiden kannattajia, ja merentutkimuksen vuosikymmen on luonut näille ryhmille kohtaamispaikkoja.
– Tällä hetkellä on meneillään ikään kuin reaaliaikainen koe. Aika on vähissä, ja uusia teknologisia ratkaisuja on testattava suoraan käytännössä. Kun teknologia otetaan käyttöön, paikalla on jo paikallisyhteisöjä, alkuperäiskansaryhmiä ja muita asianosaisia. He ovat etulinjassa ja näkevät ongelmat läheltä. Itse odotin työn olevan vaikeampaa, mutta itse asiassa paikallistason toimien tarve ymmärretään usein todella hyvin, Leonardo Valenzuela Pérez sanoo.
Vastuu ei kuitenkaan voi olla pelkästään rannikkoyhteisöillä. Meri säätelee ilmastoa koko planeetallamme ja tukee ekosysteemejä, jotka ovat tärkeitä koko elintarvikeketjulle, Leonardo Valenzuela Pérez muistuttaa.
– Vaikka asuisimme tuhansien kilometrien päässä rannikolta, merten tila vaikuttaa meihin kaikkiin sään, elintarviketuotannon ja ekosysteemipalveluiden kautta. Terve meri mahdollistaa vakaamman ilmaston ja paremmat elinolosuhteet, sanoo Leonardo Valenzuela Pérez.
– Sen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa.




