13.2.2023
Kielteiset tunteet voivat olla nuorilla merkki yksinäisyydestä
Åbo Akademin tutkimuksen mukaan nuorten yksinäisyys johtuu sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä ja näyttää olevan yhteydessä esimerkiksi vaikeuksiin ihmissuhteissa ja heikkoon itsetuntoon sekä niihin liittyviin kysymyksiin. Merkittävä vastuu näihin tilanteisiin puuttumisesta on aikuisilla.
Tutkimuksen mukaan yksinäisyyden kokemus voidaan usein yhdistää yhteen tai useaan tekijään, esimerkiksi traumaan, ihmissuhteissa esiintyviin ongelmiin, heikkoon itsetuntoon, mielenterveyden ongelmiin, kiusaamiseen tai eri tavoin ilmenevään koettuun sosiaaliseen paineeseen. Tulokset osoittivat myös, että yksinäisyys voi olla tilapäistä ja sitä voi esiintyä elämäntilanteiden muuttuessa. Lisäksi havaittiin, että käsitys yksin olemisesta ja yksinäisyyden kokemus eivät ole sama asia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt eivät esimerkiksi kokeneet vaikeaksi viettää aikaa yksin, jos se on heidän oma valintansa, mutta jos yksinäisyys ei ole itse valittua, se voi tuntua vaikeammalta. Heidän mielestään yksinäisyyden kokemus voi myös vaihdella riippuen sen kestosta ja kokemuksen voimakkuudesta.
– Yksinäisyys on moniulotteinen ja subjektiivinen kokemus, ja se voi olla erilaista eri tilanteissa. Osa tutkimuksessa mukana olleista koki yksinäisyyttä toisinaan vain muutamien tuntien tai päivien ajan, mutta toisille kyse voi olla kroonisesta tai jopa ”elämänmittaisesta” yksinäisyyden kokemuksesta. Yksinäisyys ei siis yksiselitteisesti tarkoita sitä, että henkilö asuu kaukana muista tai että hän on harvoin tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Päinvastoin, henkilö voi olla muiden ihmisten ympäröimänä ja osallistua sosiaaliseen toimintaan tai hänellä voi olla digitaalinen kontaktiverkosto, mutta häneltä voi siitä huolimatta puuttua läheisempi sosiaalinen kontakti, joka lievittäisi yksinäisyyden tunnetta, toteaa dosentti ja terveystieteiden vanhempi yliopistonlehtori Jessica Hemberg.
Tutkimuksen mukaan nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalinen ja tunneperäinen yksinäisyys on usein yhteydessä heidän puutteellisiin ihmissuhdeverkostoihinsa ja esimerkiksi kokemukseen siitä, ettei heitä hyväksytä tai etteivät he sovi muiden joukkoon. Tutkimus osoitti myös, että yksinäisyyttä kokevat voivat usein tuntea itsensä lamaantuneiksi silloin, kun heidän olisi vaikutettava itse omaan tilanteeseensa, vaikka he olisivatkin tietoisia siitä, että heidän tulisi tehdä jotain yksinäisyytensä lievittämiseksi. Tässä tilanteessa voidaan helposti kokea kielteisiä tunteita, kuten surua, pessimismiä, vihamielisyyttä tai ärtymystä.
– Jos henkilö ei pysty käsittelemään tällaisten negatiivisten tunteiden alkuperää tai tunnistamaan itse, että kärsii yksinäisyydestä, yksinäisyyden vähentäminen voi olla ajan mittaan vaikeaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että aikuiset ja ammattilaiset osaavat tunnistaa ja tulkita nuorten ilmaisemia kielteisiä tunteita ja mahdollisia merkkejä yksinäisyydestä. On myös varattava aikaa ja resursseja panostuksiin, joilla voidaan muuttaa negatiivisia ajatusmalleja, ja kehitettävä osallisuutta lisääviä kouluympäristöjä yksinäisyyden lievittämiseksi ja vähentämiseksi.
Tutkimus tehtiin vuosina 2020-2022 haastattelemalla 15:tä ruotsinkielistä 17–30-vuotiasta lukiossa tai yliopistossa kirjoilla olevaa suomalaista. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä aikakausjulkaisussa ”International Journal of Adolescence and Youth”, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täällä: ”Loneliness as experienced by adolescents and young adults: an explorative qualitative study”
Lisätietoja:
Jessica Hemberg, dosentti ja terveystieteiden vanhempi yliopistonlehtori
Puhelinnumero: 0503410917
S-posti: jessica.hemberg@abo.fi