Ajankohtaista
Irén paljastaa puutteen vanhustenhuollossa – kliininen osaaminen odotettua matalammalla tasolla
Vanhustenhuollon ammattilaiset arvioivat usein osaamistaan ei-objektiivisesti ja luottavat suurelta osin kokemukseen ja intuitioon. Potilaiden viihtyvyys korreloi positiivisesti henkilöstön kliinisen päätöksenteon osaamisen kanssa, ja hieman yllättäen merkittävä yhteys löytyi ruotsia äidinkielenään puhuvien ja työkielenä käyttävien sekä kliinisen osaamisen välillä. Tämän osoittaa Åbo Akademin väitöskirja.
Miten voitte, rouva Olsson?
Fiktiivisellä 90-vuotiaalla potilaalla on kuumetta, hän on kaatunut tai hänellä on jokin muu 19 erilaisesta oireesta tai ongelmasta, johon hoitohenkilökunnan (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) tulee ottaa kantaa. Irén Vikström-Dahl on hoitotieteen väitöskirjassaan testannut hoitohenkilökunnan kliinistä osaamista vanhustenhuollossa Rouva Olsson -testillä.
– Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin odotimme. Tulokset osoittivat, että vain neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista läpäisi kliinisen osaamisen objektiivisen testin, vaikka itsearvioinnit osoittivat koetun osaamisen olevan korkealla tasolla. Näyttöön perustuvien käytäntöjen päivittäinen käyttö oli yleisesti ottaen vähäistä. Tämä tarkoittaa, että tulokset korostavat sekä kliinisen osaamisen että päätöksentekotaidon vahvistamisen tärkeyttä ja että meidän on keskityttävä näyttöön perustuviin käytäntöihin.
Hoitohenkilöstön odotetaan tekevän työssään päätöksiä sekä potilaiden kanssa että heidän puolestaan, ja potilaat taas turvautuvat ja luottavat henkilöstön ammatilliseen osaamiseen. Kliininen osaaminen ja kliininen päätöksentekotaito ovat näin ollen ratkaisevan tärkeitä palveluasumisen ikääntyneiden asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi.
Viihtyvyys ja osaaminen kulkevat käsi kädessä
Väitöstutkimuksessaan Vikström-Dahl on tutkinut myös sitä, vaikuttavatko hoitohenkilökunnan kliininen osaaminen ja päätöksentekotaito potilaiden viihtyvyyteen.
– Potilaiden kokemukseen viihtyvyydestä vaikuttaa merkittävästi se, miten he näkevät hoitohenkilökunnan. Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, jos potilaat kokevat, että hoitohenkilökunta on ystävällistä ja toimii heidän parhaakseen. Näin voidaan nähdä, että potilaiden viihtyvyys liittyy läheisesti hoitohenkilökunnan osaamiseen.
Kliinisen osaamisen keskeisestä merkityksestä huolimatta valmistumisen jälkeen arviointi toteutetaan nykyään usein pelkästään itsearvioinnin kautta. Työuran aikana objektiiviset arvioinnit ovat harvinaisia tai niitä ei ole lainkaan, väitöstutkimuksen tulokset osoittavat.
Yllättäviä kielituloksia
Vikström-Dahl pystyi myös tunnistamaan merkittävän yhteyden kliinisen osaamisen sekä ruotsia äidinkielenä puhuvien ja työkielenä käyttävien välillä.
– Oli odottamatonta, että tuloksissa näkyivät erot kielen ja osaamisen välillä, mutta lopputuloksena näkyi selvästi, että ruotsin käyttö työkielenä korreloi myönteisesti potilaiden viihtyvyyden ja hoitajien kliinisten päätöksentekotaitojen kanssa.
Apua voi löytyä täydennyskoulutuksesta
Vikström-Dahlin uskoo, että hoitohenkilökunnan kliinisen osaamisen objektiivinen arviointi voi mahdollistaa erityisten kehittämiskohteiden tunnistamisen kohdennettua täydennyskoulutusta varten. Tämä voi vastaisuudessa osaltaan parantaa paitsi hoidon laatua, myös sen kustannustehokkuutta, sekä edistää potilaiden terveyttä, hyvinvointia ja vanhustenhuollon ikääntyneiden asiakkaiden viihtyvyyttä..
Olemme tilanteessa, jossa ikääntyneiden määrä kasvaa.
– Olemme tilanteessa, jossa ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestörakenteen muutos yhdistettynä rajallisiin kansallisiin taloudellisiin resursseihin ja hyvinvointialueiden uudelleenjärjestelyihin lisää vanhustenhoidon tarvetta. Jotta varmistetaan, että hoito on korkealaatuista ja eettisesti kestävää, hoitohenkilökunnalta edellytetään korkeaa kliinistä osaamista ja valmiuksia kliiniseen päätöksentekoon. Lisäksi kliinisen päätöksenteko tulee ankkuroida kansallisiin ohjeisiin eikä perustaa aikaisempiin käytäntöihin ja kokemuksiin.
Tiedonkeruu koostui kolmesta osatutkimuksesta joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Osatutkimukseen 1 ja 2 osallistui 337 hoitajaa 50 hoitokodissa. Osatutkimukseen 3 osallistui 136 potilasta ja 131 hoitajaa 13 hoitokodissa.
Yhteystiedot
Irén Vikström-Dahl
Puh: +358 44 7805379
S-posti: iren.vikstrom-dahl@abo.fi
