Ajankohtaista
Hattujen neliapila – Alfred Streng väittelee tohtoriksi neljättä kertaa
Alfred Strengillä on kotihyllyssään jo kolme tohtorinhattua. Hän on kauppatieteiden, valtiotieteiden ja oikeustieteen tohtori. Joulukuussa hän väittelee sosiaalipolitiikan alalta Åbo Akademissa, jolloin hänestä tulee Suomessa erittäin harvinainen nelinkertainen tohtori.
Mitä niin monelle tohtorinarvolla tekee? No, mitä niillä tekee, Streng vastaa naurahtaen, kun tapaamme Vaasassa Academillin puun äärellä, jossa ajankohtaiset tutkielmat ovat naulattu.
Streng on talousoikeuden alalta väitellyt kauppatieteiden tohtori Vaasan yliopistossa (2007), julkisoikeuden alalta väitellyt valtiotieteiden tohtori Åbo Akademissa (2019) ja oikeustieteen tohtori Lapin yliopistossa (2021) – ja taas on väitöksen aika. Kaikissa tutkielmissaan hän on lähestynyt oikeustieteitä eri näkökulmista ja eri alojen kautta.
– En osaa sanoa, onko työnhaussa välitöntä hyötyä yhdestä tai useammasta tohtorin arvonimestä, mutta ainakin osoittaa, että saan asioita aikaan. En koskaan tietoisesti suunnitellut väitteleväni näin monta kertaa, mutta tiesin kyllä sosiaalipolitiikan lisensiaatintutkimukseni jälkeen vuonna 2003, että haluan väitellä juuri tästä aiheesta. Matkalla tuli tehtyä muutama muu väitöskirja, Streng sanoo.
Hän asuu perheineen Vaasassa, mutta hänellä on työhuone Turun Juridicumissa. Hän työskentelee oikeustieteen yliopistonlehtorina keskittyen vero- ja yhtiöoikeuteen, tutkii ja ohjaa sekä maisteri- että tohtoriopiskelijoita. Sitä ennen hän toimi apulaisprofessorina Molden korkeakoulussa, Norjassa, vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen virkamiehenä ensin Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ja sitten Verovirastossa. Hän on toiminut myös sosiaalitoimenjohtajan sijaisena Korsnäsissä ja hallintosihteerinä K5-kuntayhtymässä Etelä-Pohjanmaalla.
Tarkastelussa vero-oikeudessa noudatettavat periaatteet
Strengin tutkimusala on oikeustieteen ja sosiaalipolitiikan leikkauskohdassa. . Nyt esitettävässä väitöskirjassa hän tarkastelee suomalaista veropolitiikkaa ja verolainsäädäntöä erityisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.
– Olen analysoinut, miten oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden periaatteet vaikuttavat verolakien säätämiseen, tulkintaan ja soveltamiseen, mutta olen myös tarkastellut, miten nämä periaatteet voivat käytännössä olla keskenään ristiriidassa. Veropolitiikka ei saa koskea vain taloutta ja kannustimia vaan myös oikeudenmukaisuutta, sosiaalisia vaikutuksia ja yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyttä.
Neljä tohtorinväitöstä
”Skattepolitiken och välfärdsstaten – om skatteprincipernas roll inom den finländska socialpolitiken”
Åbo Akademin väitöskirja, joka tarkastetaan joulukuussa 2025.
”Effektiv och neutral mervärdesbeskattning – digital ekonomi, social- och hälsovård samt hållbar utveckling”
Väitöskirja Lapin yliopistossa vuonna 2021.
”Beaktande av sociala och miljömässiga hänsyn vid offentlig upphandling”
Väitöskirja Lapin yliopistossa vuonnai 2018.
”Ideella rättigheter i digital miljö”
Väitöskirja Vaasan yliopistossa vuonna 2007.
Streng kuvailee väitöskirjaansa monitieteiseksi, sillä veropolitiikka sijoittuu juridiikan, talouden ja politiikan alojen leikkauspisteeseen, jossa normatiiviset ihanteet törmäävät taloudellisen tehokkuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimuksiin.
– Voidaan sanoa, että verotus on sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen väline, jonka kautta hyvinvointivaltiossa jaetaan tuloja ja varallisuutta uudelleen. – Verojärjestelmä toimii ja hyväksytään pitkällä aikavälillä vain, jos se koetaan sekä tehokkaaksi että oikeudenmukaiseksi ja jos se edistää tasa-arvoista ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa ja vähentää köyhyyttä. Tämä on pohjoismaisen mallin ydin.
Uteliaisuus vie eteenpäin
Strengin oma kiinnostus yhteiskuntaa ja sen toimintaa kohtaan heräsi Vasa övningsskolan lukiossa, ja tie vei Helsingin yliopiston filosofian opintojen kautta Svenska social- och kommunalhögskolaniin ja sen jälkeen Åbo Akademin sosiaalipolitiikan opintoihin.
Miksi olet halunnut paneutua akateemiseen työhön näin laajasti?
– Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Akateeminen työ sopii minulle, ja olen vain sattunut törmäämään mielenkiintoisiin kysymyksiin, joita olen halunnut selvittää. Käsillä oleva tutkielma nostaa esiin esimerkiksi useita Suomen verojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja tehokkuuteen liittyviä rakenteellisia kysymyksiä, joita olen halunnut tarkastella lähemmin. Väitöskirja saattaa kiinnostaa sekä päättäjiä että yleisöä.
Koska Streng on akateemisesti jo erittäin kokenut, ohjauksen tarve on ollut erilaista kuin ensimmäisestä tutkielmaa tehdessä. Strengin mukaan ohjaaja on kuitenkin tärkeä ihminen, jolta voi saada antoisia kommentteja ja tukea.
Miten Streng aikoo viettää neljättä karonkkaansa – onko se kenties ensimmäiseen verrattuna nelinkertainen?
– Väitöstilaisuuden jälkeiset juhlat ovat oikeastaan kunnianosoitus vastaväittäjälle. Tällä kertaa luvassa on vain ravintolailta veden äärellä täällä Vaasassa. Toivon, että tilaisuudesta tulee tälläkin kertaa todella onnistunut.
