11.3.2024
Ahvenanmaalla tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että merenlahdet ovat rehevöityneitä, mutta myös valopilkkuja löytyy
Kesällä 2023 Husön biologinen asema teki paluukäynnin Ahvenanmaalla sijaitseviin Onsvikenin ja Mönsfladanin mataliin merenlahtiin. Viimeisimmän kartoituskäynnin jälkeen toisessa lahdessa on havaittavissa selkeää negatiivista suuntausta, kun taas toisessa lahdessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös kahta aiemmin kartoittamatta jäänyttä merenlahtea tutkittiin osittain käyttäen menetelmää, jota ei ole aiemmin laajalti käytetty Ahvenanmaalla.
Saltvikin Onsvikenin kehitys osoitti selvästi, että aiempien, vuosina 2005 ja 2008 tehtyjen kartoitusten jälkeen, lahdessa on siirrytty näkinpartaisista rehevöitymistä suosiviin lajeihin. Tutkimuksen yhteydessä todettiin myös, että kasvillisuus oli sedimentin peitossa.
”Rehevöitymisellä ja sedimentin peittämisellä on suuri vaikutus näkinpartaisiin, jotka asettavat suuria vaatimuksia ympäristölleen. Kehitys on siis valitettavaa, eikä Onsviken ole enää korkealla suojeltavien lahtien luettelossa. On kuitenkin toivoa, että näkinpartaiset voivat tulla takaisin, jos vain huolehdimme siitä, että edellytykset ovat oikeat”, sanoo Åbo Akademin Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.
Mönsfladanissa suuntaus ei ollut yhtä negatiivinen. Lajisto oli säilynyt kesällä 2023 suunnilleen samana kuin edellisessä kartoituksessa vuonna 2013, mutta tutkijat totesivat näkinpartaisten levinneisyyden vähentyneen. Valonpilkahduksena oli, että Ahvenanmaalla rauhoitettu ja punaisella listalla olevaa piikkinäkinpartaa (Chara horrida) tavattiin samassa laajuudessa kuin vuonna 2013.
”Vaikka Mönsfladan voi suhteellisen hyvin, havaitsimme suuren ravinnekuormituksen, joka on uhka muun muassa piikkinäkinparralle. Onsviken oli myös melko hiljattain hyvinvoiva, näkinpartaisvaltainen merenlahti. Nyt se olisi hyvä ehdokas kunnostuskohteeksi. Vedenalaisten elinympäristöjen palauttaminen ja herkempien lajien, kuten näkinpartaisten, palauttaminen voi parantaa meren kykyä selviytyä rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulevista haasteista. Samalla autamme merta parantumaan”, kertoo Åbo Akademin meribiologi ja tohtorikoulutettava Anna Ikonen.
Kaksi merenlahtea kartoitettiin uudella menetelmällä
Kesällä 2023 kartoitettiin ensimmäistä kertaa myös Fladanin ja Etsvikenin lahdet.
”Aikaisempien, hyväksi havaittujen menetelmien lisäksi käytimme myös kaikuluotaintekniikkaa. Pystyimme keräämään tietoja pinnalta käsin käyttämällä erikoistunutta kaikuluotainta, jolla voidaan havaita vedenalaisen kasvillisuuden korkeus, sijainti ja peittävyys. Kaiken kaikkiaan alueelta löytyi lajeja, joiden voitiin olettaa olevan alueella”, sanoo tutkimuksen tehnyt meribiologi Annika Liljedahl Åbo Akademista.
Kaikuluotaintietoja täydennetään usein niin kutsutulla drop-videokuvauksella tietojen vahvistamiseksi ja seuraamiseksi. Menetelmä ei anna samanlaista tarkkuutta kuin snorklaus ja sukellus, sillä on useita lajeja, joita on vaikea tunnistaa filmimateriaalista, mutta se on suhteellisen nopea menetelmä ja antaa useimmiten riittävästi tietoa.
Tutkimukset toteutettiin Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksiannosta osana yli 60 vuotta kestänyttä yhteistyösopimusta Åbo Akademin kanssa.
Lisätietoja:
Tony Cederberg, amanuenssi Husön biologinen asema, Åbo Akademi
tony.cederberg@abo.fi
Puh: +358 457 3421 431
Anna Ikonen, meribiologi, tohtorikoulutettava, Åbo Akademi
anna.ikonen@abo.fi
Annika Liljedahl, filosofian maisteri, ympäristö- ja meribiologia, Åbo Akademi
liljedahl85@gmail.com
Linkki Onsvikenin ja Mönsfladanin raporttiin: https://www.doria.fi/handle/10024/188483
Linkki Fladan ja Ähtänlahden kartoituksen raporttiin: https://www.doria.fi/handle/10024/187967