16.3.2023
Puolueet eri mieltä yhden henkilön istumisesta usealla tuolilla
Puolueista perussuomalaiset vastustavat useimmin sitä, että päättäjät toimivat samanaikaisesti useassa luottamustehtävässä. Käytäntöön myönteisimmin suhtautuvat keskustan kunnanvaltuutetut. Näin on siitä huolimatta, että neljä suurista puolueista perussuomalaisilla on eniten useassa tehtävässä toimivia kansanedustajia ja keskustalla vähiten. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin paikallispoliitikkojen suhtautumista useassa tehtävässä toimimiseen.
Useimmat puolueet näyttävät suhtautuvan verrattain neutraalisti tai hieman kielteisesti siihen, että sama henkilö voi toimia useassa luottamustehtävässä samanaikaisesti. Tämä ei ole täysin odottamaton tulos, sillä tällaista käytäntöä suvaitaan suhteellisen laajasti Suomen poliittisessa kulttuurissa. Keskustan ja perussuomalaisten paikallispoliitikot erottuvat joukosta hieman kärjistyneemmillä kannoillaan.
– Tähän mennessä olemme tienneet melko vähän siitä, miten poliittiset toimijat itse suhtautuvat tähän käytäntöön. Kriitikot katsovat, että se lisää esimerkiksi poliittisen vallan keskittymistä ja eturistiriitojen riskiä. Kannattajat ovat puolestaan sitä mieltä, että käytännöstä on selkeää hyötyä esimerkiksi kansallisten tai alueellisten poliittisten päätösten paikallisessa jalkauttamisessa, sanoo projektitutkija Fredrik Malmberg Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksesta (Institutet för samhällsforskning/ Samforsk), joka on yhteistyössä Thomas Karvin, Mittuniversitetet (Ruotsi), kanssa tutkimuksen takana.
Vaikka perussuomalaiset suhtautuivat käytäntöön selvästi kielteisimmin, puolueen kolmessa tehtävässä toimivien kansanedustajien osuus oli eduskunnan kahdeksasta suurista puolueista toisiksi suurin. Eniten kolmessa tehtävässä toimivia kansanedustajia oli kristillisdemokraateilla. Keskustan jäsenet suhtautuivat käytäntöön myönteisimmin, vaikka puolueen kolmessa tehtävässä toimivien kansanedustajien osuus oli eduskunnan suurista puolueista toisiksi pienin. Vain ruotsalaisella kansanpuolueella osuus oli pienempi.
Ristiriita useassa tehtävässä toimivien määrän ja käytäntöön suhtautumisen välillä voi johtua siitä, että perinteisesti suurimmissa puolueissa ehdokkaiden kirjo voi olla laajempi ja että ne eivät siksi ole yhtä riippuvaisia harvoista ”tähdistä” äänestäjien houkuttelemiseksi vaalien alla. Siispä vaikka luottamushenkilöt teoriassa vastustaisivatkin useassa tehtävässä toimimista, käytännössä he voivat kokea joutuvansa hyväksymään sen äänimäärän maksimointimahdollisuuden vuoksi. Tämä antaa jonkin verran näyttöä siitä, että poliittiset puolueet voivat olla taipuvaisia toimimaan tavalla, joka lopulta maksimoi niiden mahdollisuudet vaalimenestykseen.
– Tutkimus osoitti, että paikallishallinnon korruptioon ja suosimiseen liittyvillä näkemyksillä oli yhteys kielteisempään asenteeseen useassa tehtävässä toimimista kohtaan. Tämän vuoksi voitaisiin olettaa, että verrattain suuri luottamus hallitukseen voi vaikuttaa siihen, miksi useassa tehtävässä toimiminen on joissakin kunnissa yleisempää kuin toisissa. Kun ihmiset luottavat järjestelmään, he ovat yksinkertaisesti valmiimpia hyväksymään sen, että joillekin poliitikoille uskotaan useampia tehtäviä.
Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin alkuvuodesta 2022 online-paneelilla, johon kuului 1 132 luottamushenkilöä 264 kunnasta. Kyselyyn vastasi 563 panelistia. Tutkimus ”Less is more or the more the merrier? Analysing attitudes towards multiple-mandate holding among local officeholders” on julkaistu Scandinavian Political Studies lehdessä ja löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1467-9477.12245
Lisätietoja:
Fredrik Malmberg, projektitutkija, Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk)
Puhelin: 040 733 6848
S-posti: Fredrik.Malmberg@abo.fi