1.12.2022
Saaristoverkosto Habitabilityn toinen fyysinen kokoontuminen järjestettiin Pellingissä. 14.–16. marraskuuta 2022 järjestettyjen teemapäivien aiheena oli makea vesi eli asuttavuusanalyysin kolmas osa-alue.
Useimmilla saarilla on pulaa makeasta vedestä, ja sen vuoksi on tärkeää seurata saarten vesivaroja ja veden laatua. Miten paljon vettä kulutetaan? Milloin? Mihin? Ja mitä jo käytetylle vedelle tapahtuu: Miten saaren likavedet käsitellään?
Teematyöpajaa edeltävänä iltana Habitability-verkosto järjesti kaksikielisen, yleisölle avoimen tiedotustapaamisen, jossa kerrottiin asuttavuuskonseptista ja saaristoverkoston toiminnasta. Mukana tapaamisessa oli myös Porvoon kaupungin elinkeinopäällikkö Elina Duréault; hänen ansiostaan tapaaminen varmasti olikin yli 40 kiinnostunutta paikalle houkutellut yleisömenestys. Porvoon saaristo-osien asukkaat kokevat itsensä usein unohdetuiksi ja ”säästökuurien uhreiksi”, minkä vuoksi Duréault’n osallistumista Pellingin kurssikeskuksessa pidettyyn tilaisuuteen arvostettiin kovasti. Hän esitteli Porvoon kaupungin näkemyksiä saaristoasumisesta ja osallistui aktiivisesti ajoittain kriittiseenkin keskusteluun.
Pellinkiläiset ovat kovasti huolissaan julkisten palvelujen jatkuvasta huononemisesta. Viimeisimmän päätöksen – Epoon koulun lakkauttamisen – vuoksi saariston suomenkielisillä alakouluikäisillä on huomattavasti pidempi koulumatka: Osalle oppilaista koulutiestä tulee lähes laittoman pitkä. Epoon koulu sijaitsee mantereella mutta kaukana Porvoon keskustasta sen eteläpuolella, lähellä saaristoalueita.
Yleisön näkemykset voidaan tiivistää seuraavasti:
”Porvoon kaupunki mainostaa mielellään saaristoa matkailukohteena ja kesäparatiisina, mutta kaupungilla ei nähtävästi ymmärretä, että saaristossa on voitava asua ympäri vuoden, jotta siellä voidaan tarjota palveluja kesäsesongin aikana.”
”Miksei kaupunki markkinoi saaristo-osia ympärivuotiseen asumiseen?”
Pellinkiläiset saivat tukea naantalilaiselta verkostoon osallistuneelta: ”Tätä keskustelua kuunnellessani tuntuvat meillä olevan asiat aika hyvin Naantalissa. Velkuan saarella on koulu, jonka oppilaista osa tulee mantereen puolelta. Aina ei ole tarpeen lähteä keskustaan; oppilaita voi kuljettaa myös saaristoon. Ratkaisu toimii hyvin, ja monet haluavat lapsensa juuri tähän kouluun.”
Elinkeinopäällikkö Duréault’n mukaan on hienoa, että Pellinki tekee asuttavuusanalyysiä muiden verkoston saariyhteisöjen kanssa. Analyysin pohjalta voidaan laatia saaristo-ohjelma, tai sitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Pellingissä asuva Erika Englund, joka on mukana myös Habitability-verkostossa, ihmetteli, onko kaupungille kuuluvien tehtävien todella oltava hänen vastuullaan.
– Pitääkö minun yksityisyrittäjänä todella käyttää aikaa yhteydenpitoon Vessöön, Emäsalon ja Sarvisalon asukkaisiin houkutellakseni heitä mukaan asuttavuusanalyysiin? Vaaditaanko Porvoon keskustassakin asuvilta samanlaista aktiivista osallistumista keskustan kehityssuunnitelman laatimiseen?
Tilaisuuteen ja sitä seuranneeseen työpajaan osallistui myös Leader-yhdistys Silmun edustajia. Yhdistys on yksi kahdestatoista Habitability-hankkeeseen osallistuvasta Leader-yhdistyksestä.
Illan pitkien keskustelujen päätteeksi Porvoon kaupunki sitoutui osallistumaan hankkeeseen pienellä rahasummalla, jonka avulla saaret voivat yhdessä laatia suunnitelman rahoituksen hakemiseksi Leader-yhdistykseltä yhteistä asuttavuusanalyysiä varten.
Seuraavana päivänä osallistujat saivat – ahvenanmaalaisen Föglön esimerkin pohjalta – kuulla lisää makean veden saatavuuden ja likavesien käsittelyn vaikutuksista saarten asuttavuuteen. Osallistujien joukossa oli edustettuina 16 eri saarta eri osista rannikkoalueita Oulun edustan Hailuodosta Kotkan Kaunissaareen ja useisiin Järvi-Suomen saaristoyhteisöihin. Haasteet ovat kaikilla alueilla samankaltaiset: Jos makeaa vettä on hyvin saatavilla, muodostuu likavesien käsittelystä nopeasti ongelma. Vaihtoehtoisesti saarella on pulaa makeasta vedestä.
Pellingissä vietettyjen teemapäivien aikana saimme myös kuulla oppaan johdolla Pyhän Olavin kappelista ja saaren uudesta, suljetun koulun tiloihin avatusta kahvilasta. Ohjelmassa oli myös esitelmä Tove Janssonin kesäparatiisista Klovharusta, jonka nykyisin omistaa kotiseutuyhdistys Pellinge hembygdsförening.
Ennen paluumatkalle lähtöä kolmantena päivänä vieraili verkoston ryhmä metsästysseura Stor-Pellinge Skärgårds Jaktföreningin uudella teurastamolla – joka sekin on rakennettu Leader-rahoituksen turvin. Teurastamon avulla metsästysseuran on mahdollista tehostaa saaliinsa käsittelyä ja lihan myyntiä. Teurastamovierailu kiinnosti monia osallistujia, sillä hallitsemattoman nopeasti kasvavat peura- ja kauriskannat ovat ongelmana monilla saarilla.
Seuraavan teematyöpajan aiheena on paikallistalous. Työpaja järjestetään etäyhteyksin helmikuussa 2023.
- Työ- ja elinkeinoministeriö on Varsinais-Suomen liiton kautta myöntänyt Åbo Akademin Saaristoinstituutille (Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi) rahoitusta Habitability-verkostoa varten vuosiksi 2022–23. Hankeen nimi on Habitability – Elinvoimaisesti ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet.
- Yhteistyökumppaneina hankkeessa on 12 Leader-ryhmää, joilla on saaristoalueita, sekä Suomen saaret ry. Yhteistyötä tehdään myös Suomen kansallisen Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.
- Habitability-verkoston toiminnalla ja saariston asuttavuuden tarkastelulla on kaksi yhtä tärkeää tavoitetta:
- vahvistaa saaristoyhteisöjen elämänlaatua ja elinvoimaisuutta, ja tämän myötä houkuttelevuutta asuinpaikkana.
- saada aikaan toimivan, maanlaajuisen ruohonjuuritason saaristoyhteisöjen verkoston.
- Lisätietoa asuttavuusanalyysin osa-alueista.
- Lisätietoa Habitability-verkostosta..