12.5.2022
Tohtorinväitös psykologian alalta
PsM Elisabeth Nordenswanin väitöskirja psykologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa.
Väitöskirjan otsikkona on The Interplay between Maternal Executive Functioning and Psychological Risk Factors in the Context of Early Caregiving Behavior – Findings from the FinnBrain Birth Cohort Study.
Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 21. toukokuuta 2022 klo 12 osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Helena Rutherford, Yale School of Medicine, Yhdysvallat ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Mira Karrasch, Åbo Akademi.
Yhteenveto
Vaikka toiminnanohjauksen tiedetään vaikuttavan ihmisen hyvinvointiin ja pärjäämiseen laajasti eri elämänalueilla, tiedämme vielä hyvin vähän toiminnanohjauksen roolista varhaisessa vanhemmuudessa. Toiminnanohjaus kuvastaa yksilön kykyä päämäärätietoiseen joustavaan toimintaan. Varhainen vanhemmuus ja vuorovaikutus taas luovat perustan lapsen psykologiselle kehitykselle. Psykologi Elisabeth Nordenswan tutki väitöskirjassaan äitien toiminnanohjauksen yhteyttä heidän emotionaaliseen vuorovaikutukseensa taaperoidensa kanssa, ja äidin psykologisten riskitekijöiden merkitystä tälle yhteydelle. Tutkimus on osa laajempaa FinnBrain-syntymäkohortti seurantatutkimusta, jossa selvitetään perimän ja ympäristön yhteisiä vaikutuksia lasten aivokehitykseen.
Nordenswanin väitöskirjan tulokset osoittivat, että äidin toiminnanohjausvalmiudet olivat yhteydessä äidin emotionaaliseen vuorovaikutukseen lapsensa kanssa. Lisäksi hyvä toiminnanohjauskyky suojasi äidin emotionaalista vuorovaikutusta silloin kun äidillä itsellään oli vaikeuksia tunnistaa ja kuvata tunteitaan. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että äitien kokemat korkeat stressitasot olivat yhteydessä alhaisempaan toiminnanohjaukseen silloin kun stressaavia tekijöitä oli useita.
Väitöskirjatyössä tutkittiin 137 äitiä, joilla oli taaperoikäinen lapsi. Äitien toiminnanohjausta mitattiin tietokoneistetuilla psykologisilla testeillä. Lisäksi äidit osallistuivat lastensa kanssa leikkihetkeen, jonka aikana arvioitiin äitien emotionaalista vuorovaikusta lapsensa kanssa. Kyselylomakkeilla kartoitettiin toiminnanohjaukseen ja vanhemmuuteen liittyviä stressitekijöitä (masennus- ja ahdistusoireet, unihäiriöt, parisuhteen laatu), sekä äitien aleksitymisten piirteiden tasoa. Aleksityymisillä piirteillä tarkoitetaan tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen liittyviä vaikeuksia sekä vähäistä kiinnostusta tunnekokemuksiin.
Tulosten perusteella toiminnanohjauksella näyttäisi olevan pieni, mutta merkitsevä vaikutus äitien emotionaaliseen vuorovaikutukseen lapsen ollessa taaperoikäinen. Taaperot tutkivat maailmaa aktiivisesti ja ilmaisevat usein voimakkaasti tunteitaan ja tarpeitaan, joten he kaipaavat sopivasti kannattelevaa ja säätelevää vuorovaikutusta. Parempi toiminnanohjaus tukee äitien kykyä havainnoida ja jäsentää lapsen aloitteita ja ympäristöä, ja säädellä omia reaktioitaan siten että lapsen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Olisikin tärkeää, että äiti-lapsi suhteen tukemisessa huomioitaisiin myös äitien toiminnanohjauksen merkitys.
Lisäksi tuloksista ilmeni, että korkeammat aleksitymiatasot olivat yhteydessä vuorovaikutustyyliin, joka heikommin tuki lasten psykologista kehitystä, mutta tämä yhteys löytyi ainostaan äideillä, joilla oli alempi toiminnanohjaustaso. Parempi toiminnanohjaus vaikuttaa siis suojaavan äitien kykyä lapsen kehitystä tukevaan vuorovaikutukseen äidin aleksitymisistä piirteistä huolimatta.
Nordenswan tutki myös äitien stressitekijöiden yhteyttä toiminnanohjaukseen. Yksittäiset stressitekijät eivät olleet yhteydessä heikompaan toiminnanohjaukseen. Pienten lasten äitien ei siis tarvitse olla huolissaan siitä, että yksittäiset kuormitustekijät vaikuttaisivat merkittävästi toiminnanohjaukseen tai kykyyn hyödyntää toiminnanohjausta emotionaalisessa vuorovaikutuksessa oman pienokaisen kanssa. Tulokset kuitenkin osoittivat, että korkeiden stressitasojen kasautuminen usealla elämän alueella oli yhteydessä alempaan toiminnanohjaukseen. Koska korkeiden stressitasojen tiedetään heikentävän toiminnanohjausta, ja koska vahvasti kuormittuneiden äitien toiminnanohjauksen on aiemmin havaittu heijastuvan huomattavasti vahvemmin vuorovaikutukseen kuin mitä tämän tutkimuksen yleistä väestöä edustavilla äideillä nähtiin, olisi erityisen tärkeää huomioida toiminnanohjauksen vaikutuksia vanhemmuuteen vahvasti kuormittuneiden äitien keskuudessa. Apua olisi täten syytä tarjota etenkin perheille, joissa koetaan kohonnutta stressiä useilla elämän osa-alueilla. Perheen stressitekijöitä lieventämällä voidaan suojata vanhempien kykyä hyödyntää toiminnanohjaustaan vanhemmuudessa.
Vaikka väitöskirjan tulokset vaativat vahvistusta laajemmilla jatkotutkimuksilla ja edustavammilla otoksilla, viittaavat ne siihen, että toiminnanohjaus on yksi vanhemmuutta muovaava tekijä. Tulevaisuudessa on syytä tutkia toiminnanohjauksen roolia myös isien hoivakäyttäytymisessä, sekä lasten eri kehitysvaiheissa.
Elisabeth Nordenswan on syntynyt 1985 Espoossa. Hän on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 040 723 1075 ja sähköpostitse osoitteesta elisabeth.nordenswan@abo.fi.
Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa.
Tästä linkistä voit ladata lehdistökuvan väittelijästä.
Ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä
Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.
Tilaisuuden lopussa yleisö saa mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jos sinulla on kysymys, ilmoita siitä käyttämällä ”Raise Hand” -toimintoa. Valmistaudu etukäteen: varmista, että tietokoneessasi on mikrofoni, tai muotoile kysymys valmiiksi tekstitiedostoon, josta sitten voit kopioida sen Zoomin keskusteluosioon kun saat luvan kysymyksen esittämiseen.