15.11.2021

Enemmistö äänestäjistä haluaa ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin nyt – vaikka se maksaisi

Monimutkaistuvassa maailmassa poliittiset kysymykset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta demokratioissa ei lyhyiden vaalikausien vuoksi aina ole tarjolla parhaita keinoja pitkän aikavälin ohjaukseen. Åbo Akademin demokratiatutkijat ovat uudessa tutkimuksessaan selvittäneet äänestäjien poliittista aikaperspektiiviä.

– Haluamme selvittää, mitä kansalaiset painottavat poliittisessa päätöksenteossa, kun vaakakupeissa ovat nykypäivän hyvinvoinnin maksimointi ja tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistaminen, sanoo Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Lauri Rapeli.

– Tiedämme entuudestaan, että henkilökohtainen aikaperspektiivi vaikuttaa tapaamme ajatella ja toimia. Kysymys äänestäjien aikaperspektiivistä on kuitenkin liian harvoin ollut mukana demokraattista päätöksentekoa koskevassa keskustelussa, joten haluamme nyt tuoda esiin tämän tekijän, Rapeli toteaa.

Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli 1 900 henkilöä, jotka valittiin satunnaisotannalla Suomen äänioikeusikäisestä väestöstä. Vastaajista 80 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä, että tämän päivän päättäjien tulee pyrkiä ratkaisemaan jopa kymmenien vuosien päähän tulevaisuuteen ajoittuvia ongelmia.

Yli puolet eli 53 prosenttia vastaajista oli myös täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että päättäjien tulee investoida tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia nykyisille veronmaksajille.

– On tietysti helpompi vastata kyselylomakkeella ”kyllä” kuin joutua laskun maksajaksi, mutta näyttää siltä, että selvä enemmistö äänestäjistä haluaa asettaa tulevaisuuden etusijalle, sanoo Rapeli.

Vastausten tilastoanalyysin perusteella tutkijat tunnistivat ihmisten ajattelutavassa ulottuvuuden, jota he kutsuvat ”tulevaisuussuuntautuneeksi poliittiseksi ajatteluksi”. Analyysit osoittivat, että tulevaisuutta usein pohtivat henkilöt näyttävät ajattelevan tulevaisuussuuntautuneesti myös, kun on kyse politiikkaan ja päätöksentekoon liittyvistä asioista.

Tulevaisuussuuntautuneeseen poliittiseen ajatteluun liittyy luottamus poliittisiin instituutioihin. Tämän ulottuvuuden vahvistavat myös muut tutkimukset.

– Henkilöt, jotka luottavat siihen, että järjestelmä tuottaa hyviä asioita, uskaltavat ymmärrettävästi myös ajatella hieman pidemmälle tulevaisuuteen, sanoo Rapeli.

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa, monitieteistä PALO-tutkimushanketta (Participation in Long-term Decision-Making), jossa selvitetään pitkäjänteiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyvä konkreettisia ongelmia.

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Frontiers in Political Science -lehdessä.

Lisätietoja:

Lauri Rapeli, tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk), Åbo Akademi
sähköposti: lauri.rapeli@abo.fi
puhelin: +358 50 303 7271