Ajankohtaista

TEKSTI: Pamela Friström

KUVAT: Pamela Friström

Åbo Akademin uusi tekoälyprofessori: ”Meidän on ymmärrettävä sekä mahdollisuudet että riskit”

Tekoäly muuttaa tällä hetkellä sekä työelämää että arkea ennakoimattoman nopeaan tahtiin ja herättää innostusta, mutta myös huolta. Michael Cochezin mukaan on tärkeää suhtautua riskeihin vakavasti ja samalla ymmärtää, mitä teknologia voi tehdä hyväksemme. ”Tarkoitus on rakentaa työkaluja, jotka vahvistavat inhimillisiä kykyjä. Näen siinä suuria mahdollisuuksia.”

Michael Cochez on Åbo Akademin tuore koneoppimisen ja tekoälyteknologian professori ja PS Fellow. Cochez on yksi useista kansainvälisesti tunnustetuista tekoälytutkijoista, jotka rekrytoitiin äskettäin perustettuun ELLIS Institute Finlandiin maailmanlaajuisen valintaprosessin kautta syksyllä 2025.

ELLIS Institute Finland on uusi tekoälyyn ja koneoppimiseen keskittyvä kansallinen tutkimusinstituutti, jolla on myös kansainvälinen ulottuvuus. Se on osa Euroopan laajuista verkostoa, joka kokoaa yhteen johtavat tutkijat ja vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen, teollisuuden ja yhteiskunnan välillä.

Hyödynnetään inhimillistä ymmärrystä

Cochezin tutkimus käsittelee muun muassa koneoppimista ja tietämyksen esittämistä. Koneoppiminen on monelle ehkä tuttu käsite, kun taas tietämyksen esittäminen koetaan usein abstraktimmaksi.

Cochezille kyse on kuitenkin hyvin konkreettisesta asiasta: siitä, että tekoälyjärjestelmät pystyvät käsittelemään ja hyödyntämään maailmaa koskevaa rakenteellista tietoa.

Nykyään monet tekoälyjärjestelmät perustuvat siihen, että niihin syötetään valtavia tietomääriä ja niiden annetaan itse etsiä toistuvia kaavoja. Sen sijaan Cochez pyrkii tutkimuksessaan antamaan järjestelmille rakenteen.

Haluamme järjestelmiä, jotka ovat meitä parempia niissä asioissa, joihin emme itse pysty. Emme järjestelmiä, jotka ottavat haltuun ne asiat, joita teemme huviksemme.

– Kuvittele, että haluaisit opettaa jollekin kertolaskua. Voit näyttää hänelle tuhansittain laskuesimerkkejä. Tätä me nykyään teemme monille tekoälyjärjestelmille. Minä taas pyrin opettamaan järjestelmälle, miten kertolasku toimii.

Kun tekoälyjärjestelmille annetaan järjestelmällisiä kuvauksia lukuisten esimerkkien sijaan, ne voivat olla nopeampia ja tehokkaampia ja tehdä vähemmän virheitä.

Cochezin mukaan kyse on maailman inhimillisen ymmärryksen hyödyntämisestä.

– Ideana on antaa järjestelmille ennemmin kuvaus siitä, miltä asiat näyttävät meidän ymmärryksemme mukaan, sen sijaan, että niiden pitäisi oppia kaikki jäsentymättömästä tiedosta.

Tietämyksen esittämistä käytetään jo laajasti suurissa tietokannoissa lääketieteestä ja yritysjärjestelmistä ympäristötietoon ja luonnontieteelliseen tutkimukseen.

Tulevaisuuden työ voi näyttää erilaiselta

Cochez palaa usein samaan ajatukseen: tekoälyn tulee tukea ihmistä, ei kilpailla ihmisen kanssa. Hänen mukaansa kehitys esitetään toisinaan kilpajuoksuna ihmisen ja koneen välillä, mutta tämä mielikuva on harhaanjohtava.

– Haluamme järjestelmiä, jotka ovat meitä parempia niissä asioissa, joihin emme itse pysty. Emme järjestelmiä, jotka ottavat haltuun ne asiat, joita teemme huviksemme, Cochez sanoo.

– Esimerkiksi jalkapallo. Jos robotit oppisivat pelaamaan jalkapalloa paremmin kuin ihmiset, mitä hyötyisimme siitä? Tarkoituksena ei ole korvata urheilua. Tutkimuksessa on kyse roboteista, jotka selviävät vaarallisista ympäristöistä, eikä siitä, että ne kilpailisivat urheilijoiden kanssa.

Jos minulta olisi kysytty viisi–kuusi vuotta sitten, olisimmeko nyt tässä tilanteessa, olisin vastannut ei.

Tekoälyllä on potentiaalia riskialttiissa ja monimutkaisissa tehtävissä. Kyse voi olla vaarallisten työvaiheiden suorittamisesta, edistyneen lääketieteellisen diagnostiikan tukemisesta tai tutkijoiden auttamisesta ymmärtämään valtavia tietomääriä ympäristö‑ ja ilmastotieteessä. Teknologiasta tulee tällöin väline niin ihmisten ajan vapauttamiseen, turvallisuuden lisäämiseen kuin mahdollisuuksien laajentamiseen.

– Tarkoitus on rakentaa työkaluja, jotka vahvistavat inhimillisiä kykyjä.

Vaikka Cochez näkee teknologiassa paljon hyötyjä, on selvää, että muutoksella on myös seurauksia. Tekoäly muuttaa työmarkkinoita perusteellisesti.

– Arvelemme, että monet tämän päivän työpaikoista siirtyvät tekoälyjärjestelmille. Tämä pelko on hyvin realistinen. En tiedä, onko tulevaisuudessa kaikilla riittävästi työtä nykyiseen tapaan. Meidän on ehkä päätettävä rakentaa yhteiskuntaa, jossa työskennellään vähemmän.

Lisäksi kehitys on ollut nopeampaa kuin useimmat asiantuntijat uskoivat.

– Jos minulta olisi kysytty viisi–kuusi vuotta sitten, olisimmeko nyt tässä tilanteessa, olisin vastannut ei.

Tekoälyosaaminen vahvistaa Åbo Akademia

Åbo Akademin tekoälyprofessori tarjoaa yliopiston käyttöön osaamista, joka muuten usein keskittyy suuremmille korkeakouluille.

– Yksittäisellä tutkijalla on liian vähän yhteyksiä. Tarvitaan verkosto, ympäristö, jossa työskennellään, hän sanoo.

ELLIS-instituutti tuo Åbo Akademin käyttöön kansainvälisen verkoston, joka kokoaa yhteen Euroopan johtavat tekoälytutkijat. Opiskelijoille ja tutkijoille se on ovi suoraan eurooppalaiseen tutkimusympäristöön.

Kun dataa ja asiantuntemusta on paljon, meillä on potentiaalia tehdä hyvin mielenkiintoisia asioita yhdessä.

Cochez nostaa esiin myös Turun tutkimusympäristön ja tiiviin yhteistyön Turun yliopiston kanssa. Hän mainitsee muun muassa Åbo Akademin ja Turun yliopiston välisen Turku Bioimaging -yhteistyön. Se tarjoaa biokuvantamiseen kehittyneitä tutkimusinfrastruktuureja ja kerää suuria määriä biologista ja biolääketieteellistä kuvatietoa tutkimuskäyttöön. Hän mainitsee myös Turun yliopiston TurkuNLP‑ryhmän, joka erikoistuu kieliteknologiaan.

– Kun dataa ja asiantuntemusta on paljon, meillä on potentiaalia tehdä hyvin mielenkiintoisia asioita yhdessä.

Suomi laajemmassa tekoälymaisemassa

Suomi ja Eurooppa ovat nyt kovan kilpailun edessä. Tekoälyn globaalia kehitystä hallitsevat Yhdysvallat ja Kiina, joiden panostukset ja resurssit ylittävät laajasti Euroopan.

– Olemme eri painoluokassa kuin Yhdysvallat ja Kiina. Täkäläiset resurssit ovat paljon pienemmät sekä rahan että asiantuntemuksen osalta, Cochez sanoo.

Erojen vuoksi on epärealistista kilpailla suoraan suurimpien toimijoiden kanssa siinä, missä he ovat vahvimmillaan.

– Meidän ei kannata yrittää rakentaa niitä suurempia kielimalleja. Meidän on valittava omat markkinarakomme, joihin voimme antaa oman panoksemme.

Cochez korostaa, että Euroopalla on kuitenkin vahvuuksia, joiden varaan se voi rakentaa. Euroopalla on pitkät perinteet vahvoista koulutusympäristöistä ja pitkä kokemus symbolisesta tekoälystä – tekoälysuuntauksesta, jossa älykkyyttä mallinnetaan loogisilla säännöillä ja symboleilla. Se on ala, jolla eurooppalaisilla tutkijoilla on edelleen paljon osaamista.

Cochezin mukaan tärkeintä on, että Eurooppa jatkaa investointejaan.

– Ilman panostuksia tutkimus uhkaa hakeutua ympäristöihin, joissa resursseja on saatavilla. Silloin jäämme muista vielä enemmän jälkeen.

Millaisia neuvoja antaisit nuorelle, joka on kiinnostunut urasta tekoälyn parissa?

– Tekoälyprofessorinkin on vaikea tietää, miltä tekoälykenttä näyttää muutaman vuoden kuluttua. Ehkä tärkeintä on harjoitella ongelmanratkaisutaitojaan: osata purkaa suurempi ongelma pienempiin osiin ja tarttua niihin pala palalta.

– Pieni matemaattinen intuitio on myös hyödyllistä, ja ohjelmointia on edelleen hyvä osata jonkin verran. On muistettava, että tekoälyä käytetään lähes aina jossakin asiayhteydessä. Pelkän tekoälyn parissa tehdään harvoin töitä, vaan siihen yhdistetään kiinnostuksen kohteena oleva alue, kuten lääketiede tai ympäristö. Siellä on usein todella jännittäviä haasteita.