Peloton mies

Wyoming, 1880: karjatilallinen Shep Morgan (Ernest Borgnine) ottaa hoiviinsa hevosensa menettäneen cowboyn Jubal Troopin (Glenn Ford). Ranchin nokkamies Pinky (Rod Steiger) ei pidä Jubalista ja tekee kaikkensa, että tämä jatkaisi matkaansa. Hyväsydäminen Shep tekee Jubalista tilanhoitajan, ja Shepin turhautunut nuori vaimo Mae (Valerie French) alkaa vokotella Pinkyn sijasta Jubalia. Pinkyn puheet johtavat taisteluun. Jubal ampuu hyväntekijänsä Shepin ja joutuu (Pinkyn yllytyksestä) lähes lynkatuksi, vaikka tarinan todellinen konna on Pinky, joka on tällä välin raiskannut ja pahoinpidellyt Maen.

Peloton mies on kotimaassaan aliarvostetun Delmer Davesin mainio ohjaus lännenelokuvan kultaiselta 50-luvulta. Charles Lawtonin Cinemascopena Jackson Holen lähistöllä Wyomingin vuorilla kuvaama elokuva on visuaalisesti vaikuttava. (Etäisten laaksojen mies oli kuvattu samoissa maisemissa muutama vuosi aiemmin.) Tarina on shakespearelaisittain mutkikas – Pinky on tosin Othellon Jagoa ilkeämpi.

Peloton mies on yhtäaikaa monta elokuvaa: realistinen lännenelokuva, melodraama ja psykologinen jännitystarina. Elokuva perustuu Paul Wellmanin romaaniin Jubal Troop (1939), josta Daves ja käsikirjoittaja Russell Hughes käyttivät vain ensimmäisiä lukuja. Pinkyä kirjasta ei löydy. Romaanissa äitinsä pikkupoikana hylkäämä Jubal oli vasta 18-vuotias, mikä korosti tarinan oidipaalisia kytkentöjä – kun nelikymppinen Ford ampuu pari vuotta nuoremman Borgninen, ei isänmurha tule ensimmäisenä katsojan mieleen.

Elokuvan realismi on esimerkillistä. Shepin karjatilalla miehet tekevät tosissaan töitä, eivätkä pelkästään patsastele pyssyjen kanssa. Romantiikkaa melodraaman mukaan tuo ohikulkevien "hihhulien" Naomi (Felicia Farr), jonka Jubal saa lopuksi viettelijä Maen sovittaessa syntinsä kuolemalla. Naomin roolia kasvatettiin vastoin ohjaajan aikomuksia: kohtaukseen, jossa Jubal ja Naomi tapaavat kuvattiin jälkikäteen lähikuvaa Naomista, että katsoja varmasti ymmärtäisi heidän päätyvän vielä yhteen. (Lähikuvassa Naomilla oli noloa kyllä toisenlainen mekko kuin kohtauksen alussa.)

Aikoinaan seksuaalisesti uskallettuna pidetyn elokuvan hienoon näyttelijäkaartiin kuuluu monia lännenelokuvan historiasta tuttuja nimiä. Hihhulikaravaanin mukana ratsastanut cowboy Reb (Charles Bronson) ja Jubal ystävystyvät nopeasti. Myös muut karjapaimenet ovat sympaattisia: Carson (John Dierkes) ja viulua vinguttava Sam (Noah Beery, Jr.), joka lausuu elokuvan alussa tarinaa ajatellen merkityksellisen repliikin: "Hevoset ovat usein ihmisiä parempia." Jack Elam nähdään Pinkyä myötäilevänä naapuritilan cowboyna. Ohjaaja itse totesi myöhemmin, ettei metodinäyttelijä Steiger "sopinut lännenelokuvaan". Olen eri mieltä: Pinky on yksi lännenelokuvan mieleenpainuvimpia konnia, jonka motiivina ei ole oman voiton tavoittelu, vaan yksinkertaisesti ilkeys. Steiger on roolissaan loistava.

Anssi Hynynen