Dean Owen

Dean Owenin (1909-1986) oikea nimi oli Dudley MacGaughy. Hän julkaisi paljon rikoskirjallisuutta, mutta hänet tunnetaan parhaiten lännenkirjailijana; hän oli yksi 1940-luvun lopulla pokkarien pariin pulp-lehdistä siirtyneistä kirjailijoista.

Owen debytoi novellistina jo 30-luvulla - hän kirjoitti mm. Real Westerniin ja Three Western Novels Magazineen. 40-luvulla hän kirjoitti 10 Story Westerniin ja Thrilling Westerniin. Owen näyttää lopettaneen novellien kirjoittamisen 50-luvulla, kun hän siirtyi pokkareihin.

Owenin ensimmäinen lännenkirja oli Nuori sheriffi, joka ilmestyi jo 1948. Dudley Deanin nimellä alun perin ilmestynyt, mutta suomeksi Dean Owenin nimellä julkaistu Tie tuhoon (1953) oli ensimmäinen Dean-nimellä ilmestynyt länkkäri. MacGaughy käytti lukuisia salanimiä, sellaisia oman nimen väännöksiä kuin Dean Owen, Dudley Dean, Owen Dudley, Dudley McCoy ja niin edelleen. MacGaughy kirjoitti myös paljon ajan pehmopornopokkareita. Lisäksi hän toimi radio- ja tv-toimittajana Hollywoodin ammattilehdessä ja kirjoitti radiolle kuunnelmia.MacGaughylta on suomennettu neljä lännenromaania, joista kolme Dean Owenin nimellä ja yksi Dudley Deanin.

Tie tuhoon osoittaa Owenin parhaat piirteet: tehokkaasti kuvattu toiminta, nopeasti kuvatut ristiriidat ja jännitteet henkilöitten välillä, kovaksikeitetty, melkein kyyninen tyyli. Kirja kertoo Cleve Trevorista, joka sisällissodan jälkeen saapuu jenkkinä Texasiin ottaakseen haltuunsa hänelle luvatun maatilan. Texasilaisilla on muuta mielessä - Trevorin vastapuoli, Ez Holtganer, on kiinnostavasti kuvattu ristiriitainen hahmo, joka samalla kunnioittaa Trevorin itsepäisyyttä ja vihaa tämän pohjoisvaltiolaisuutta. Aloitus on hienon tunnelmallinen ja vetää lukijan mukaansa. - Kirja julkaistiin uudestaan Dean Owen -nimellä vuonna 1966 Ace Double -kirjana, jonka toisena kirjana oli Frank Wynnen eli Brian Garfieldin Call Me Hazard.

Dudley Deanin nimellä julkaistu raju Hirtetyt eivät puhu (1956) on peitelty autoritaarisen mielenlaadun ja yhteisön kuvaus: epäilyttävästi käyttäytyvä ja väkivaltainen ranchinomistaja Illiand terrorisoi niin työntekijöitään kuin vaimoaan. Nuori Gavin Quinn saapuu paikalle todistamaan epämiellyttävän setänsä Harve Quinnin teloitusta - Gavin on sitä mieltä, että setä ansaitsi hirttämisen, mutta ei rikoksesta, josta häntä oli syytetty. Dean kuvaa ahdistavaa ja ahdistunutta yhteisöä ja sen eri puolia taitavasti. Tunnelma on klaustrofobinen, pois ei pääse kuin tappamalla kaikki.

Näiden rinnalla kirjoittajan ensimmäinen länkkäri Nuori sheriffi onkin aika vaatimaton suoritus. Toimintaa Owen osasi jo tässäkin kuvata, mutta päähenkilö, sheriffi Rusty Dade, on ristiriidattoman hyvä ja suoraviivainen. Sympaattista kirjassa on se, että kirjan meksikolaiset on kuvattu valkoisten liikemiesten uhreina ja sellaisenakin ylpeinä. Omaperäinen miljöönvalinta on siinä, kun Rusty Dade selvittelee rikoksia Los Angelesin satamassa ja käy jopa laivalla. Monessakaan länkkärissä ei vesillä liikuta.

Myöhemmin 1970-luvulla julkaistu Kultakuljetus (1973) on kuitenkin suomennetuista Oweneista paras. Yllättävän pessimistinen kirja kertoo karjanajajista, jotka saavat tehtävän hoidettuaan toisen homman: karjasta saadut kultarahat pitää viedä takaisin. Kulta houkuttaa ja kaksi miehistä varastaa rahat. Alkaa julma ajojahti, joka ei voi päättyä onnellisesti. Owen kertoo tarinan siekailematta, mikä vain korostaa sen synkeyttä. Kirjassa ei kuitenkaan ole 50-luvun kirjojen neuroottisuutta ja hurjuutta, vaan Owen on oikeastaan ottanut askeleen lähemmäksi klassista lännentarinaa, yksinkertaisia miehiä yksinkertaisissa tilanteissa - draaman lopputulos vain on rajun pelkistetty eivätkä entiset ihanteet enää toimi.

Dudley Deanin nimellä julkaistu rikospokkari Kuuma linja (1969?) on sikäli erikoinen kirja, että sitä ei tunneta ulkomaisissa bibliografioissa eivätkä amerikkalaiset asianharrastajat ole tunnistaneet kirjaa antamieni kuvausten perusteella. Kirja vaikuttaa sitäpaitsi kirjoitetun jo 1950-luvulla - siihen viittaavat niin kirjan tunnelma, henkilöiden nimet kuin myös juonikuvio. 60-luvun lopulla ei näinkään ihanteellisia kirjoja enää kirjoitettu. On siis mahdollista tai jopa todennäköistä, että kirjaa ei ole julkaistu Yhdysvalloissa lainkaan. Kuuma linja olisi siis samanlainen tapaus kuin vaikkapa Bruce Cassidayn Vain viisi tuntia, jota tekijän agentti ei onnistunut myymään kotimaassa edes pokkarikustantajille.

Dean Owen suomeksi:
Hirtetyt eivät puhu. Montana 53. Suom. S. Laherma. Viihdekirjat: Tapiola 1976. Alun perin Six-Gun Vengeance. Fawcett 1956. Ilmestynyt nimellä Dudley Dean.
Kultakuljetus. Sheriffi 77. Suom. M. Hossa. Viihdekirjat: Tapiola 1976. Alun perin The Outlaws. Award 1973.
Kuuma linja. Puuma 71. Suom. L. Ranta. Viihdekirjat: Tapiola 1970. Alun perin Hot Line. 1969?
Nuori sheriffi. Sheriffi 5. Suom. E. Hyvönen. Viihdekirjat: Tapiola 1963. Alun perin Guns to the Sunset Phoenix Press 1948.
Tie tuhoon. Montana 64. Suom. H. Orava. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin nimellä Dudley Dean: Ambush at Rincon. Fawcett 1953. Julkaistu uudelleen nimellä Dean Owen: The Rincon Trap. Ace 1966.

Juri Nummelin